Missä on hallituksen sydän?

22.9.2015 klo 15:26 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraatit pitävät hallituksen koulutusleikkauksia lyhytnäköisinä. Jopa vammaisten koulutusrahoista leikataan merkittävästi. KD:n ryhmäpuheenvuorossa ihmeteltiinkin, missä on hallituksen sydän.

Hallitus vastasi tänään Sdp:n laatimaan välikysymykseen. Pääministeri Juha Sipilän hallituskauden ensimmäinen välikysymys koski koulutukseen suunnattujen määrärahojen leikkauksia. Välikysymyksessä ovat mukana Sdp:n ohella vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Opposition mukaan hallitus leikkaa koulutuksesta kumulatiivisesti neljän vuoden aikana jopa kolme miljardia. Tällä arvioitiin olevan vaikutusta niin talouskasvuun, koulutukselliseen tasa-arvoon kuin osaamistasoonkin.

Heikennykset osuvat suoraan suomalaisen osaamisen ja sivistyksen kivijalkaan

Kristillisdemokraatit eivät liittyneet muun opposition rintamaan vaan jättäytyivät välikysymyksestä pois. KD-ryhmän mielestä välikysymys on aiheellinen, mutta sen ajankohta on huono. Kristillisdemokraatit esittivät muille oppositioryhmille, että koulutusvälikysymys olisi siirretty myöhempään ajankohtaan, koska tällä hetkellä energia pitäisi suunnata työrauhan palauttamiseen ja haaksirikkoutuneen yhteiskuntasopimuksen elvyttämiseen.

Omassa puheenvuorossaan Kristillisdemokraatit muistuttivat, että lasten hyvinvoinnista säästäminen on lyhytnäköistä politiikkaa.  KD ei hyväksy hallituksen esitystä suurentaa entisestään päiväkotien ryhmäkokoja, jotka ovat jo nyt suuria.

Hoitajien vähentäminen päiväkodeista merkitsee puolestaan välitöntä heikennystä lasten arkipäivään. Hoitajien työ muuttuu yhä vaativammaksi, kun vastuulla on suureneva – ja aikojen huonontuessa enemmän oirehtiva – lapsijoukko.

Kristillisdemokraatit kritisoivat hallituksen aikeita kasvattaa ryhmäkokoja myös perusopetuksessa. Suomalainen koulujärjestelmä on niittänyt kansainvälistä mainetta oppilaiden menestyttyä PISA-tutkimuksissa.

Heikennykset osuvat siis suoraan suomalaisen osaamisen ja sivistyksen kivijalkaan.

–  Hallituksella on tuhannen taalan paikka kehittää konsepti, jolla koulutusjärjestelmästämme, varsinkin perusopetuksestamme tehdään kansantalouttamme vahvistava, menestyvä vientituote, KD:n ryhmäpuhenvuoron pitänyt kansanedustaja Sari Tanus mainitsee.

Omantunnonvapaus-kansalaisaloittetta alulle saattanut ja eduskuntaan tuonut Tanus muistutti, että on erittäin tärkeää, että tulevaisuudessa Suomessakin on muun Euroopan tapaan kaikilla yhdenvertaiset opiskeluoikeudet vakaumuksesta huolimatta.

KD:n näkökulmasta erittäin lyhytnäköisiä ovat leikkaukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Etenkin, kun hallitus on asettanut tavoitteekseen saada Suomi nousuun innovaatioiden avulla.

Kristillisdemokraatit aikovatkin esittää myöhemmin syksyllä julkistettavassa vaihtoehtobudjetissaan lisärahoitusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Myöskään yliopistoille ja ammattikorkeakouluille kohdennettuja säästöjä ei saada aikaan pelkästään hallintoa karsimalla.

– Olemme jo nyt kuulleet esimerkiksi Helsingin yliopiston aloittamista yt-neuvotteluista henkilöstön vähentämiseksi 1200 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. On selvää, että vähennykset kohdistuvat voimakkaasti myös tutkimus- ja opetushenkilökuntaan, Tanus muistutti.

Lisäksi hallitus leikkaa merkittävästi kehitysvammaisten ja vammaisten nuorten valmentavista koulutuksista, jotka mahdollistavat siirtymisen täysimittaiseen ammatilliseen toisen asteen koulutukseen sekä antavat valmiuksia itsenäiseen elämään.

– Valtiontalouden kannalta tässä ei ole kyse suurista summista, mutta henkilötasolla kyse on erittäin merkittävistä asioista. Missä on hallituksen sydän, Tanus kysyi.

 

 

Ylös