Kansanedustaja Päivi Räsäsen mielestä vaarallisia vankeja ei pidä vapauttaa ilman oikeuspsykiatrista arvioita. Erityisen julmia henkirikoksia tehneen elinkautinen pitäisi kärsiä kokonaisuudessaan.

Kansanedustaja ja entinen sisäministeri Päivi Räsänen arvioi, että yhteiskunnan turvallisuutta ei nykyisin oteta riittävästi huomioon vangin vapautumisessa tai pääsyssä ehdonalaiseen vapauteen.

– Vaarallisten vankien oikeaan sijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota, mutta samalla herää huoli ympäröivän yhteiskunnan turvallisuudesta heidän vapautumisensa jälkeen

Räsäsen mielestä oikeuspsykiatrisen vaarallisuusarvion on oltava edellytys sille, että vanki voi vapautua elinkautisesta vankeudesta tai tultuaan tuomituksi henkirikoksesta osittaisesti syyntakeettomana. Erityisen julmia henkirikoksia tehneen elinkautisvangin pitäisi joutua kärsimään elinkautisen tuomion kokonaisuudessaan.

– Vaarallisten vankien oikeaan sijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota, mutta samalla herää huoli ympäröivän yhteiskunnan turvallisuudesta heidän vapautumisensa jälkeen, Räsänen muistuttaa.

Esimerkiksi elinkautiseen tuomitun rikollisen tapaus otetaan käsittelyyn Helsingin hovioikeudessa hänen suoritettuaan rangaistusta 12 vuotta, alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta 10 vuotta. Pisin yhtämittainen vankeusaika myös elinkautisvangeilla on noin 15 vuotta.

Ensikertalaiset pääsevät vapaiksi kärsittyään puolet rangaistuksesta. Ehdonalaiseen vapauteen on mahdollista päästä, kun kaksi kolmannesta rangaistusajasta on kulunut.

Räsänen pitää ongelmallisena sitäkin, että osittainen syyntakeettomuus lyhentää tuomiota, mutta toisasiallisesti tällainen henkilö on usein ympäristölleen vaarallisempi.

Räsänen on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän edellyttää lainsäädännön ja rangaistusjärjestelmän muutoksia, jotta yhteiskuntaa pystyttäisiin paremmin suojelemaan vaarallisilta vangeilta.