Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah on huomannut kannatuksen nousun kentällä. – Vanhoja aktiiveja on palannut toimintaan ja ilmoittautunut puolueen politiikkaa työstäviin teemaryhmiin, hän kertoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sai Lapinlahden 32,5 pakkasasteeseen sopivaa lämmikettä, kun Helsingin Sanomien vuodenvaihteen molemmin puolin teettämän puoluekannatuskyselyn tulokset julkistettiin aamuyöllä. Essayah oli juuri palaamassa kotiinsa kokouskiertueelta.

Kotiinpaluuta on tapahtunut monelta suunnalta. Essayah arvioi, että Kristillisdemokraattien riveihin on palattu perussuomalaisista ja jonkin verran Kokoomuksesta ja Keskustasta.

Kristillisdemokraattien kannatus on tuoreessa mittauksessa 4,2. Se on isoin lukema viiteen vuoteen.

– Kyllähän se lämmittää. Etenkin, kun meillä (Kristillisdemokraatteissa) on nyt alkamassa laaja koulutuskiertue piireissä, hän kertoo.

Essayah uskoo, että nosteella on vaikutusta kentän aktivoitumiseen. Hän huomasi jo syksyllä kiertäessään puhumassa puolueen osastoissa, että vanhoja tuttuja kasvoja, joita ei ollut näkynyt vuosiin, olikin saapunut paikalle.

Kristillisdemokraattien tuore puheenjohtaja on myös saanut suoria yhteydenottoja, että puolueen toimintaan on palattu. Puolueen politiikkaa kevään aikana työstäviin teemaryhmiinkin on ilmoittauduttu ahkerasti.

Kotiinpaluuta on tapahtunut monelta suunnalta. Essayah arvioi, että Kristillisdemokraattien riveihin on palattu perussuomalaisista ja jonkin verran Kokoomuksesta ja Keskustasta.

– Jossain vaiheessa meiltä taisi livetä porukkaa, hän myöntää.

Vaikka Helsingin Sanomat analysoi perussuomalaisten siirtyneen nukkuvien puolueeseen, Essayah uskoo, että Kristillisdemokraateista lähteneet ovat palaamassa kotiinsa.

Kannatuslukemiin on Essayah’n mielestä suhtauduttava maltilla. Kristillisdemokraattien politiikka ei mukaile gallupeja vaan Essayah luottaa asioiden ratkaisevan.

Kristillisdemokraattien harjoittama rakentava oppositiopolitiikka saa jatkoa.

Essayah’n mukaan puolueen tavoitteena on kevään aikana myötävaikuttaa yhteiskuntasopimuksen syntymiseen ja maan taloudellisen tilanteen kohentamiseen.

– On ajateltava Suomen etua, siksi yhteiskuntasopimuksen on oltava kaikkien osapuolten tavoitteena. Hallituksen kaavailemat pakkolait on saatava pyörrettyä, hän sanoo.