Vanhustyön Keskusliiton tutkija, psykoterapeutti Marja Saarenheimo oikaisi Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän järjestämässä seniori-illassa useita vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyviä myyttejä.

Vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyy fyysinen rappeutuminen ja aivojenkin toiminnot hidastuvat, mutta ei siihen tahtiin ja siinä laajuudessa kuin usein annetaan ymmärtää.

Aivot eivät kulu käytössä. Sen sijaan psyykkinen stressi kuluttaa aivoja. Masennus ja ahdistus, jota esiintyy lievänä isolla osalla vanhuksista aiheuttaa sen, että etuaivokuori toimii aliteholla

Vanhustyön Keskusliiton tutkija, psykoterapeutti Marja Saarenheimo ampui alas useita vanhenemiseen liittyviä myyttejä.

On nimittäin luultu, että aivokuori ei enää vanhana muovautuisi, uusia hermosoluja ei muodostuisi ja kognitiivisten taitojen ja muistin rappeutuminen olisi väistämättä edessä.

– Ensinnäkin, muistin äkkillinen heikkeneminen ei kuulu terveeseen vanhuuteen, Saarenheimo sanoo.

Hän vertaa vanhenemisen vaikutuksia aivojen toimintaan tietokoneeseen, jossa on hidastunut prosessori, mutta täynnä tavaraa oleva kovalevy. Nuorilla aikuisilla tilanne on päinvastainen: prosessit ovat nopeita, mutta tietoa niukasti.

Terveeseen vanhuuteen kuuluu siis elämänkokemuksen tuoma viisaus, mutta sitä pitää joskus hieman kaivaa esiin. Kognitiivisten toimintojen lievä hidastuminen kuuluu asiaan, mutta rajut notkahdukset ovat merkki jostain muusta.

Terveeseen vanhuuteen liittyy monia myönteisiäkin psyykkisiä vaikutuksia. Vanhempana tunnejärjestelmä tasoittuu ja tyyneys valtaa alaa. Tasapainoisen mielen tukena on paljon malleja ratkaista ongelmia.

– Ajattelu on vähemmän mustavalkoista. Ristiriitoja ja epävarmuutta siedetään paremmin, Saarenheimo sanoo.

Hänen mukaansa avain kaikkien toimintojen-niin fyysisten kuin psyykkisten-ylläpitämiseen löytyy harjoittelusta.

– Mielen hyvinvoinnin ylläpito on yhtä tärkeä ja monessa suhteessa samanlaista kuin fyysisen kunnon ylläpito, hän sanoo.

Sekään ei yllätä, että fyysinen aktiivisuus voitelee myös aivoja. Aivokuoren muovautumiselle liikunta on yhtä hyvää treeniä kuin aivojumppakin. Uusien taitojen opettelu on vanhempana entistä tärkeämpää, sillä se stimuloi sopivasti aivoja.

Saarenheimo viittaa tutkimukseen, jossa seniorimiehet saivat positiiviset hyödyt kutomisesta, koska opettelivat sitä uutena aluevaltauksena. Naisilla samaa hyötyä ei havaittu.

Aivot eivät kulu käytössä. Päinvastoin: Käytetyt aivot ovat aina paremmassa kunnossa kuin vähän käytetyt.

Sen sijaan psyykkinen stressi kuluttaa aivoja. Masennus ja ahdistus, jota esiintyy lievänä isolla osalla vanhuksista aiheuttaa sen, että etuaivokuori toimii aliteholla.

Vanhuksille määrätään suhteessa paljon masennus- ja unilääkkeitä. Erityisesti jälkimmäiset aiheuttavat muistiongelmia ja toimintakyvyn laskua.

Ensiapuun saattaa hakeutua useita kertoja peräkkäin sama pelokas ja ahdistunut vanhus.

– Jos lääkäri on viisas, hän ehdottaa keskusteluapua. Kun vanhus oppii rauhoittamaan itse itsensä, ”turhilta” käynneiltä usein vältytään, hän muistuttaa.

Vanhusten syömien masennuslääkkeiden vuori on mittava. 11,5 prosentille suomalaisvanhuksista (yli 65-vuotiaista) eli 121 503 henkilölle oli määrätty masennuslääkitys vuonna 2013.

Saarenheimon mukaan masennuksesta kärsivien ikäihmisten terveydenhoitokulut ovat 50 prosenttia korkeammat kuin niiden, jotka eivät masennuksesta kärsi.

Ja päinvastoin: Kun vanhusten mielenterveyden ylläpitoon panostetaan euro, se maksaa itsensä viidessä vuodessa takaisin viisinkertaisesti.