Työttömyys on vammaisten joukossa selvästi muuta väestöä yleisempää.

Vammaiset henkilöt ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Työttömyys on vammaisten joukossa selvästi muuta väestöä yleisempää. Erityisen heikosti työllistettyjä ovat kehitysvammaiset ihmiset.

Valtaosa kehitysvammaisista ihmisistä on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Suurin osa palkkatyötä saaneista työskentelee osa-aikaisesti, keskimäärin noin 20 tuntia viikossa. Osa-aikaisuus ei useinkaan liity henkilöiden jaksamiseen, vaan pikemminkin työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajan luomaan kannustinloukkuun. Valtaosa kehitysvammaisista ihmisistä on työkyvyttömyyseläkkeellä, jolloin he voivat ansaita bruttona enintään 743,84 € kuukaudessa menettämättä eläkettään. Tästä seuraa, että mikäli henkilön palkka nousee esimerkiksi palkankorotuksen myötä, hänen työaikaansa täytyy vähentää vastaavassa suhteessa, jotta eläkkeen ansaintaraja ei ylity.

Lähes puolella (47 %) kehitysvammaisista työntekijöistä oli ammatillista koulutusta. Reilulla kolmanneksella (36 %) on tutkinto, yleisimmin koti- ja laitostalousalan, siivousalan, keittiö- ja ravitsemusalan tai kiinteistönhoitoalan koulutus.

Faktaa vammaisista työelämässä

• työikäisiä kehitysvammaisia 25 000
•  6 000 työtoiminnassa työkeskuksissa
• 2 000 avotyötoiminnassa tavallisilla työpaikoilla
• 400 – 500 palkkatyösuhteessa
• 70 % palkkatyöstä yksityisellä sektorilla
• lähes puolet avotyötoiminnasta julkisella sektorilla

 

Palkkaa mut -kampanja alkaa 16.3.

Kehitysvammaliitto aloittaa 16.3. Palkkaa mut -kampanjan, joka muistuttaa, että myös kehitysvammaiset ihmiset haluavat tehdä työtä ja saada siitä palkkaa. Ainakin 3000 työkykyistä ja -haluista kehitysvammaista henkilöä olisi saman tien valmis siirtymään palkkatyöhön.

Palkkaa mut -kampanja näkyy muun muassa sosiaalisessa mediassa häshtägillä #palkkaamut sekä Otto-automaateilla, joilla kerätään varoja kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseen 16.3. –31.5.