Nuorisotakuu meni, mutta syrjäytyneet nuoret jäivät

1.12.2016 klo 16:56 Politiikka Samuli Rissanen

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen muistutti hallitusta, että kymmenet tuhannet suomalaiset seisovat leipäjonoissa. Maksuhäiriömerkintä on peräti 400 000 suomalaisella. Nuorisotakuu meni, mutta syrjäytyneet nuoret miehet jäivät.

Suomi ei näytä pääsevän eroon yhdestä kipeimmästä ongelmastaan eli nuorten miesten syrjäytymisestä. Joka viides nuori mies putoaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Syrjäytyminen kehittyy ministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan jo varhain.

– Erityinen huoli on pojista. Hyvin varhain on nähtävissä, että osalla kehitys lähtee huonoon suuntaan ja sitten se kärjistyy parikymppisenä, Grahn-Laasonen sanoo.

Essayah’n mukaan hallituksen ammatilliseen koulutukseen suuntaamat säästöt ovat hätiköityjä, sillä koulutusta koskeva reformin on määrä voimaan vasta 2018. Sen sijaan säästöt alkavat raksuttaa jo ensi vuonna

Kristillisdemokraattien kansanedustaja, sosiaalineuvos Antero Laukkanen muistutti eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus on käytännössä lakkauttanut edellisen hallituksen lanseeraaman nuorisotakuun, jossa alle 30-vuotiaille pyrittiin takaamaan opiskelu- tai työpaikka. Samalle leikkauslistalle on joutunut ammatillinen koulutus ja työpajat.

– Ne ovat juuri niitä panostuksia, jotka ovat maksaneet itsensä moninkertaisesti takaisin, Laukkanen muistutti.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että 190 miljoonan säästöt ammatillisesta koulutuksesta ovat myrkkyä erityisesti haja-asutusalueilla. Jo nyt esimerkiksi Itä-Suomessa välimatka toisen asteen koulutuksen toimipisteeseen voi olla hyvin pitkä.

Jatkossa toimipisteverkko harvenee entisestään. Essayah pelkää, että juuri pitkät välimatkat aiheuttavat syrjäytymistä.

– Nuori jääkin kotiin, hän epäili.

Essayah’n mukaan hallituksen ammatilliseen koulutukseen suuntaamat säästöt ovat hätiköityjä, sillä koulutusta koskeva reformin on määrä astua voimaan vasta 2018. Sen sijaan säästöt alkavat raksuttaa jo ensi vuonna.

Hallituksen suunnitelma vaikuttaakin tuplaleikkaukselta: Ensin säästetään, sitten tehdään reformi, jolla säästetään lisää.

 

Ylös