Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan lasten saaminen on nykyisin yleisintä 30–34-vuotiailla.

Myös 35–39-vuotiaille syntyy suhteellisesti enemmän lapsia kuin 20–24-vuotiaille, joilla syntyvyys on alentunut huomattavasti viime vuosina.

40–44-vuotiailla syntyvyys on jatkanut lievää kasvuaan, joka alkoi 1970-luvun puolessa välissä. Viiden viime vuoden aikana syntyvyys on alentunut selvästi 20–34-vuotiailla.

30-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kokonaishedelmällisyydestä oli 54 prosenttia vuonna 2015. 1970-luvun alussa se oli neljäsosa. 50 prosentin raja ylittyi vuonna 2008.

Vuonna 2015 äidiksi tultiin ensimmäisen kerran keskimäärin 28,8-vuotiaina ja isäksi 31,0-vuotiaina

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi laskennallisesti elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin laskennan perusteena olevana vuonna.

35–44-vuotiaiden hedelmällisyys on noussut huomattavasti, 22 syntyneestä lapsesta tuhatta naista kohden 36 lapseen tuhatta naista kohden.

35–39-vuotiaille syntyy selvästi aiempaa useammin vasta ensimmäisiä lapsia. Kun vuonna 1990 tässä ikäryhmässä 6 naista tuhatta naista kohden synnytti ensimmäisen lapsen, niin vuonna 2015 vastaava luku oli suurentunut 14:ään.

Koska lasten hankinnan aloittaminen on myöhentynyt, niin ensimmäisen kerran äidiksi ja isäksi tulevat ovatkin iältään yhä vanhempia. Vuonna 2015 äidiksi tultiin ensimmäisen kerran keskimäärin 28,8-vuotiaina ja isäksi 31,0-vuotiaina.

Ensi kerran vanhemmiksi tulleiden ikäero on pysynyt lähes muuttumattomana ainakin 30 vuotta. Isäksi tuleva on hieman yli kaksi vuotta äidiksi tulevaa vanhempi.

Pohjoismaissa ensimmäisen kerran äidiksi ja isäksi tullaan nykyisin hieman vanhempina kuin Suomessa lukuun ottamatta Islantia.

Ruotsissa äidiksi tullaan keskimäärin vanhimpina, 29,1 vuoden iässä ja Islannissa nuorimpina, 27,4 vuoden iässä.

Vastaavasti isäksi tullaan vanhimpina myös Ruotsissa, 31,5 vuoden iässä ja nuorimpina Islannissa, 30 vuoden iässä.