EU:ssa arvioidaan syntyvän 88 miljoonaa tonnia ruokajätettä vuodessa. Tämä vastaa keskimääräisesti 173 kg ruokajätettä asukasta kohden vuoden aikana. Euroopan parlamenti vaatii toimia, jotta EU:ssa syntyvän ruokajätteen määrää saataisiin vähennettyä puoleen vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena vähentää ruokajätteen määrää 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä
. Tavoitetta voidaan edistää helpottamalla ruokalahjoituksia ja tekemällä ”Parasta ennen”- ja “viimeinen käyttöpäivä”-merkinnät ymmärrettävämmäksi kuluttajille.

Mietinnön esittelijä, europarlamentaarikko Biljana Borzan Kroatiasta kertoo, että kehittyneissä maissa ruokahävikki syntyy ketjun loppupäässä, jakelu- ja kulutusvaiheessa.

– Mietintöni vaatii koordinoitua poliittista vastausta merkintöihin sekä vastuu- ja koulutuskysymyksiin, sillä useimmat kuluttajat eivät tunne ”parasta ennen”- ja ”viimeinen käyttöpäivä”-merkintöjen tarkkaa määritelmää, hän sanoo.

Kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien tulisi auttaa kuluttajia ymmärtämään, mitä “parasta ennen” ja “viimeinen käyttöpäivä” -merkinnät tarkoittavat

Euroopan parlamentti hyväksyi ruokahävikin vähentämistä koskevan päätöslauselman eilen äänin 623 puolesta, 33 vastaan ja 20 tyhjää.

Mepit vaativat EU-maita ryhtymään toimiin, jotta vuoteen 2025 mennessä ruokajätteen määrää saataisiin vähennettyä 30 prosentilla ja vuoteen 2030 mennessä puolella vuoden 2014 tasosta. Parlamentti äänesti näistä tavoitteista maaliskuussa.

Kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien tulisi auttaa kuluttajia ymmärtämään, mitä “parasta ennen” ja “viimeinen käyttöpäivä” -merkinnät tarkoittavat.

Päätöslauselmassa kehotetaan esimerkiksi kertomaan kuluttajille, että elintarvike on yhä syömäkelpoista “parasta ennen” -päivän jälkeen.

Lisäksi parlamentti kehottaa komissiota arvioimaan, voitaisiinko joitakin päivämäärämerkintöjä poistaa tuotteista, joihin ei liity terveys- tai ympäristöriskejä.

Parlamentti kehottaa komissiota esittämään arvonlisäverodirektiiviin muutoksia, joilla sallittaisiin ruokalahjoituksia koskevat veropoikkeukset.

Lisäksi vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) avulla voitaisiin rahoittaa lahjoitettujen elintarvikkeiden koontia, varastointia, kuljetusta ja jakelua.

EU:ssa arvioidaan syntyvän 88 miljoonaa tonnia ruokajätettä vuodessa. Tämä vastaa keskimääräisesti 173 kg ruokajätettä asukasta kohden vuoden aikana. EU:n ruokajätteen tuotannosta ja hävittämisestä aiheutuu vuosittain 170 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ja siihen kuluu 26 miljoonaa tonnia resursseja.