Suomalaisen koulurakentamisen heikko laatu, kehnosti tehdyt korjaukset, rakennusten ylläpidon puutteet ja riittämätön ilmanvaihto näkyvät selvästi OAJ:n ja Turun yliopiston tekemässä laajassa sisäilmatutkimuksessa.

Tutkimuksen lähes 5 000 vastaajasta 85 prosenttia ilmoitti, että omalla työpaikalla on sisäilmaongelma. Noin 40 prosentille vastaajista on aiheutunut terveydellistä haittaa sisäilmatekijöistä.

Eniten haittoja on 1960–1980-lukujen rakennuksissa työskentelevillä.

– Tutkimus sekä vahvisti aiempia tietoja sisäilmaongelmista että paljasti kasvatus- ja koulutusalan henkilöstöllä niin vakavia ja mittavia uusia terveyshaittoja, että rakennusten korjaamiseen ja uudisrakentamiseen tarvitaan kiireellisesti laaja, pitkäkestoinen ja valtakunnallinen ohjelma. Ohjelmaa pitäisi rahoittaa vuosittain noin 300 miljoonalla eurolla, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Yli puolet tutkimukseen vastanneista opettajista ja esimiehistä raportoi, että työtiloissa on haittatekijöitä. Sisäilmaolot ovat heikot koko alalla uusinta rakennuskantaa lukuun ottamatta.

– Tehty tutkimus on merkittävä aineiston valtakunnallisen kattavuuden vuoksi. Tärkeimmät tulokset ovat opettajien ääniongelmien yleisyys, neurologiset oireet, yleisoireet, infektiosairaudet ja uutena löydöksenä useiden kroonisten autoimmuunisairauksien ja työkyvyn menetyksen riski sisäilman mikrobialtistuksessa, professori Tuula Putus Turun yliopistosta sanoo.

Yli puolet tutkimukseen vastanneista opettajista ja esimiehistä raportoi, että työtiloissa on haittatekijöitä. Sisäilmaolot ovat heikot koko alalla uusinta rakennuskantaa lukuun ottamatta.

Jopa yli puolet vastanneista kokee viikoittain tai päivittäin haittaa tunkkaisuudesta ja riittämättömästä ilmanvaihdosta sekä melkein 60 prosenttia melusta.

Opettajilla ja esimiehillä on tutkimuksen mukaan selvästi enemmän hengitystieinfektioita kuin muulla aikuisväestöllä. Monet lääkärin toteamat sairaudet olivat yhteydessä homealtistumisen kestoon. Selvä yhteys oli homealtistumisen keston ja astman välillä. Kroonisen bronkiitin yhteys homeen hajuun oli erittäin vahva.

Tutkimuksessa selvisi, että terveydentilan huonontumisen riski oli 10-kertainen niillä, jotka altistuvat homeen hajulle päivittäin verrattuna niihin, jotka eivät altistu homeelle lainkaan. Lähes yhtä vahva yhteys oli viemärin hajulle altistumisen ja terveydentilan heikentymisen välillä.

– Päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennusten huono kunto johtuu paitsi rakennusten iästä ja korjaamattomuudesta, myös korjausten epäonnistumisesta. Osakorjaukset eivät ole poistaneet sisäilmaongelmia. Näyttää siltä, että vain uudisrakentamisella tai laajalla peruskorjaamisella voidaan poistaa 1960–1980-luvuilla rakennettujen koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat, työelämäasiamies Riina Länsikallio sanoo.

Sisäilmatutkimus 2017 on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus, jossa tutkittiin koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan opettajien ja esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan sekä lisäksi sisäilmaolosuhteita ja oireilua. Tutkimuksessa kysyttiin tietoja myös työpaikkarakennuksesta ja sen kunnosta sekä iästä.