Päivi Räsäsen mukaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutuminen on varmistettava uusintahakemuksia koskevan lakimuutoksen valmistelussa.

Sisäministeriö on esittämässä lakimuutosta, jolla on tarkoitus muuttaa turvapaikanhaun uusintahakemuksiin liittyvää lainsäädäntöä.

Pyrkimyksenä on tiukentaa edellytyksiä, joiden perusteella uusintahakemus tutkitaan ja näin vähentää kansainvälistä suojelua koskevien uusintahakemusten määrää.

Räsänen on huolissaan muutoksen mahdollisista vaikutuksista erityisesti kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta.

Kansanedustaja, entinen sisäministeri Päivi Räsänen on huolissaan muutoksen mahdollisista vaikutuksista erityisesti kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta.

– Ymmärrän kyllä sisäministeriön tavoitteen varmistaa, että turvapaikan perusteet tulisi kattavasti esitettyä ensimmäisessä hakemuksessa, eikä uusintahakemusten määrä turhaan kasvaisi.

– Mielestäni lakimuutosesityksen jatkovalmistelussa on kuitenkin varmistettava, ettei tavoitteiden saavuttaminen vaaranna hakijoiden oikeusturvaa, Räsänen sanoo.

Esityksen muukaan uusintahakemus voitaisiin tutkia, jos hakemus sisältää tai asiassa on ilmennyt uusia seikkoja tai perusteita, jotka lisäävät merkittävästi sen todennäköisyyttä, että hakijaa tulisi pitää kansainvälistä suojelua saavana henkilönä.

Lisäksi hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä ole voinut esittää uusintahakemuksensa tueksi esittämiään perusteita jo aikaisemman hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Räsänen muistuttaa, että Suomessa on useita turvapaikanhakijoita, jotka ovat joko jo ennen hakemuksen jättämistä tai turvapaikkaprosessin aikana kääntyneet kristityiksi.

Välttämättä kaikki eivät kuitenkaan uskalla tai  ymmärrä ensimmäisen turvapaikkahakemuksen käsittelyssä tuoda esille, että kääntyminen kristinuskoon antaa heille perustellun aiheen pelätä lähtömaassaan vainotuksi joutumista, ja että kääntyminen voi aiheuttaa jopa hengen vaaran.

– Tällöin heillä on oltava mahdollisuus vedota näihin seikkoihin uusintahakemuksen yhteydessä, vaikka perusteet olisivat olleet olemassa jo ensimmäisen hakemuksen jättämisen yhteydessä. Tämän mahdollisuuden toteutuminen tulee varmistaa vielä esityksen valmistelussa, Räsänen vaatii.

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti sekä Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisivat viime keväänä tutkimuksen, jossa oli selvitetty Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevia myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä. Tutkimus kertoi, että ratkaisuissa on tapahtunut linjan muutos vuosien 2015 ja 2017 välillä.

Räsäsen mukaan kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Erityisen suuri muutos näyttää olevan juuri uskonnon perusteella arvioitavassa kansainvälisen suojelun tarpeessa.

– Vaikuttaa siltä, että uskonnon merkitys on aliarvioitu tai ohikatsottu, Räsänen päättelee.