Essayah kitkisi ”liikuntaköyhyyttä”: ”Rahoitus on kriisissä, ellei terveysliikuntaan kannusteta tosissaan”

20.11.2018 klo 15:03 Uutiset Samuli Rissanen

– Kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpito on kansantalouden kovan ytimen asia ja siksi liikunnan lisääminen tulee olla seuraavan hallitusohjelman keskeisiä teemoja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Suomalaisten liikkumattomuus on kansatalouden kannalta aivan eri mittaluokan murheenkryyni kuin vaikkapa allonpohjaa elävä huippu-urheilu.

Sarjassaan Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko näki päivänvalon tänään eikä se tullut tuoreiden tilastojen valossa piiruakaan liian aikaisin.

UKK-instituutin alkusyksyllä julkistaman liikuntaraportin mukaan liikkumattomuuden kustannusten arvioidaan olevan 3,2-7,5 miljardin väliltä. Kustannuksiin on laskettu niin sairauksista ja lääkityksistä juontuvia suoria kustannuksia kuin tulomenetyksiä ja tuottavuuden laskua.

Mitattuun tietoon perustuvan raportin mukaan suomalaisetkin viihtyvät pääasiassa paikallaan istuen tai makoillen. Aikuisille kertyy reipasta liikuntaa päivässä keskimäärin 42 minuuttia ja rasittavaa muutama minuutti.

– Olipa meillä mikä tahansa sote-malli, niin terveydenhuollon rahoitus ajautuu kriisiin, ellei terveysliikuntaa ja liikunnalliseen elämän tapaan rohkaisua oteta tosissaan.

Kansainvälisen olympiakomitean jäsen ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah laittaisi lisää liikettä suomalaisiin.

– Olipa meillä mikä tahansa sote-malli, niin terveydenhuollon rahoitus ajautuu kriisiin, ellei terveysliikuntaa ja liikunnalliseen elämän tapaan rohkaisua oteta tosissaan. Kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpito on kansantalouden kovan ytimen asia ja siksi liikunnan lisääminen tulee olla seuraavan hallitusohjelman keskeisiä teemoja, Essayah vaati tänään eduskunnassa.

Olympiakomitea ja eduskunnan urheilukerho pohtivat alkusyksyllä liikunta- ja urheilupolitiikkaa, jota leimaa tällä hetkellä suomalaisten liikumattomuus ja huippu-urheilun aallonpohja. Hallituksen ensimmäinen liikuntapolitiinen selonteko näki päivänvalon tänään. (Kuva:Samuli Rissanen)

Erityisesti Essayah nosti esiin lasten ja nuorten liikkumattomuuden, joka UKK:n raportinkin mukaan on ennätysalhaista. UKK:n raportin mukaan vähän liikkuville lapsille kertyy alle 200 askelta tunnissa, mikä tarkoittaa, etteivät he juuri poistu jääkaapin, sohvan ja wc:n väliseltä ”bermudan kolmiolta”.

Tiedossa on sekin, että varusmiesten kunto on heikentynyt merkittävästi takavuosien ikäluokista.

– Liikkuminen on tuotava osaksi arkea jo heti lapsuudesta lähtien. Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä on tutkitusti mahdollista ehkäistä harrastusten ja liikunnan kautta. Lapsen ja nuoren liikuntaharrastus ei saa jäädä vanhempien kukkarosta kiinni, hän vaati.

Essayah puhui ”liikuntaköyhyydestä”, joka on hänen mukaansa osin jo nyt totta Suomessa.

– Siihen sisältyy perhetaustan ja asuinpaikan tuomat rajoitukset erityisesti lapselle ja nuorelle harrastaa haluamaansa liikuntaa. Kaupungistuminen, ja kuntien välinen polarisaatio saattaa kasvattaa liikuntaköyhyyttä entisestään.

– Jokaisella tulee olla oikeus liikkumiseen iästä tai esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Hyödyt vaihtelevat iän tai elämäntilanteen mukaan, minkä vuoksi kyse onkin elämänkaaren mittaisesta matkakumppanista.

”Huippu-urheilussa menestys ei tule ilmaiseksi”

Penkin alle menneet yleisurheilun EM-kisat saivat suomalaiset pohtimaan huippu-urheilun aallonpohjaa. Urheilijat tulivat kisoista tultiin tyhjin käsin ilman ainuttakaan mitalia. Yleisurheilun EM- ja MM-voittaja Essayah muistuttaa, että tulokset huippu-urheilussa eivät tule ilmaiseksi.

– Ei kirjaimellisessa mielessä, mutta ei myöskään ilman pitkäjänteistä, monimuotoista ja monikerroksista työtä.

Essayah’n mielestä rahoituksellista panosta esimerkiksi perustettavan olympiarahaston kautta on kohdistettava mahdollisimman tehokkaasti urheilijan ja valmentajan työn tukemiseen.

– Se tarkoitus on auttaa monipuolisesti matkanteossa huipulle, kuin myös turvata tuki vaikeissa tilanteissa.

Essayah muistuttaa, että kaikenlaisessa liikunta- ja harrastustoiminnassa keskeisenä työmyyränä ovat usein urheiluseura-aktiivit.

– Näiden toimijoiden pitkäjänteinen ja sydämenpalosta tehty työ on äärimmäisen arvokasta. Seuratoiminnan kaltainen kansalaistoiminta on sellaista, jota tulee tulevaisuudessakin vaalia ja edistää yleishyödyllisyyden verottomuuden varmistamisella.

– Urheiluharrastuksissa myös sisäistetään arvoja ja hyväksyttyjä toimintatapoja. Siksi valmentajien ja muiden vastuuhenkilöiden kasvatustyöllä ja eettisellä koodistolla on valtavan suuri vastuu ja merkitys, hän sanoo.