Suomen ympäristökeskus Syken merianalyytikko Jere Riikonen uskoo, että Itämeri nousee Suomen EU-puheenjohtajuuskauden agendalle jo siitäkin syystä, että se on ollut muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi koko EU:n huomion kohteena Ukrainan kriisistä lähtien.

Ensi kesänä alkava Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on oiva mahdollisuus pitää esillä Itämeren tilannetta, merinanalyytikko Jere Riikonen sanoo.

Hänen mukaansa EU-puheenjohtajuus on poliittisen vaikuttamisen paikka ja kauden aikana puheenjohtajamaan ääni kuuluu voimakkaasti.

Suomella pitää Riikosen mukaan olla vahvoja eurooppalaisia teemoja, kuten turvallisuus, kauppa ja talous.

– Itämeri on eurooppalainen teema, koska se on myös EU:n sisämeri. Rantavaltioista ainoastaan Venäjä ei kuulu unioniin, Riikonen muistuttaa.

– Merentutkimusalus Arandakin on joutunut kohtaamaan venäläisiä sukellusveneitä, kun ne ovat tulleet meitä lähelle Itämerellä

Suomella on alueella vahva intressi, sillä Itämeri on Suomen valtatie maailmalle: Kauppareitti ulottuu Juutinraumasta Ouluun ja 90 prosenttia Suomen viennistä kulkee laivoilla.

Itämerestä tuli muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi koko EU:n huomion kohde. Aiemmin se ei kiinnostunut Etelä-Euroopan maita. Nyt se on puheenaihe, kun Venäjä on oirehtinut ja protestoinut sotimalla Ukrainassa ja valtaamalla Krimin.

Jännitteinen turvallisuustilanne on näkynyt erityisesti Itämerellä.

– Merentutkimusalus Arandakin on joutunut kohtaamaan venäläisiä sukellusveneitä, kun ne ovat tulleet meitä lähelle Itämerellä, Riikonen kertoo.

Riikosen kotikaupungissa Porvoossa puolestaan säikähdettiin, kun Hornetit ylittivät äänivallin todetessaan venäläisten ilmatilanloukkaukset.

”Venäjä vastaan Nato-maat-asettelua” pitäisi hänen mukaansa lieventää ja purkaa. Toisaalta jäsenmaiden pitäisi olla yhteneviä viesteissä Venäjän suuntaan, että ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta on noudatettava.

Jo työnsäkin puolesta Riikonen nostaa tärkeäksi agendaksi Itämeren ympäristönsuojelun. Itämeri on saastunut ja roskaantunut, kalalajejakin kuolee. Meriliikenteen päästöt ilmaan ja veteen kuormittavat  ja Itämerellä on tankkerien myötä öljyonnettomuuksien riski. Kaiken tämän hallitsemiseen tarvitaan yhteistä EU-politiikkaa.

Myös ilmastonmuutos näkyy merissä muun muassa happamoitumisena.

–  Mikäli haluamme parataa itämeren tilaa, on säädeltävä 90 miljoonan ihmisen elämää, jotka asuvat valuma-alueella, Riikonen sanoo.

Se tarkoittaa, että on vähennettävä maatalouden ja yhdyskuntajätteiden päästöjä mereen. Clean techiä tarvitaan hillitsemään laivojen päästöjä mereen ja ilmaan.

Urheilupolitiikallakin voi vaikuttaa: Venäjä pisti taannoisten jalkapallon MM-kisojen alla jätevedenpuhdistuksensa Itämeren rannalla kuntoon.