Syntyneiden määrä vähentyy jo yhdeksättä vuotta peräjälkeen. Tämän vuoden arviot ovat järkyttävän matalat – vauvoja syntyy 4 000 vähemmän kuin viime vuonna. Näin vähän vauvoja piti aiemman ennusteen mukaan syntyä vasta vuonna 2045.

On surullista, että vauvapulasta kärsivässä Suomessa yli 9 000 lapsen elämä päättyy vuosittain jo ennen syntymää. Aborttilain säätämisestä vuodesta 1970 lähtien on tehty 630 000 raskaudenkeskeytystä. Heistä noin 130 000 olisi nyt synnytysikäisiä naisia. Lisäksi heidän mahdolliset lapsensa ja lapsenlapsensa ovat jääneet syntymättä. Menetys on samaa suuruusluokkaa kuin väestömme ikärakennetta vääristävä syntyvyyden vaje.

Unkarissa syntyvyys on korkeampi kuin 20 vuoteen. Suunta on käännetty vahvoilla perhepoliittisilla toimilla. Myös Virossa syntyvyys on saatu nousuun perhetuilla.

Unkarissa syntyvyys on korkeampi kuin 20 vuoteen. Suunta on käännetty vahvoilla perhepoliittisilla toimilla. Neljännen lapsen synnyttänyt nainen saa tuloistaan loppuiäksi verovapauden. Myös Virossa syntyvyys on saatu nousuun perhetuilla. Kolmilapsinen perhe saa lapsilisää 500 euroa ja lisäksi 340 euron vauvarahan. Suomessa vastaavan perheen lapsilisä on 334 euroa.

Hallitus esittää 10 euron korotusta perheen 4. ja 5. lapselle. Suuria perheitä Suomessa on niin vähän, että tämä korotus merkitsee vain 0,4 % koko lapsilisämomentista. Erityisesti ensimmäisten lasten määrä on vähentynyt. Lapsilisiin tarvitaan korotus ensimmäisestä lähtien ja lisäksi vauvaraha jokaisesta syntyneestä.

Vielä tärkeämpää on, että perheet toivovat lisää aikaa yhdessäoloon lastensa kanssa sekä joustoja perhevapaiden käytössä. Siksi esitykset kotihoidontuen rajaamiseksi tai perhevapaiden kiintiöimiseksi vanhemmille ovat myrkkyä syntyvyystavoitteille. Työaikoihin tarvitaan perhejoustoja, mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja perheille oikeus päättää itse, kumpi vanhemmista käyttää perhevapaita.