Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyön leikkaukset murentavat myös Suomen kansainvälistä kuvaa

2.9.2015 klo 12:48 Uutiset Kristiina Kunnas

Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Sipilän hallituksen kehitysyhteistyön leikkaukset murentavat tuloksia ja Suomen kansainvälistä kuvaa. – Ajoitus ja mitoitus ovat kohtuuttomat, puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen sanoo KD-lehdelle.

– Kehitysyhteistyöhön kohdistuu historiallisesti suurimmat ja muihin sektoreihin verrattuna suhteellisesti mittavimmat leikkaukset. Kaikkiaan hallitus leikkaa 330 miljoonaa euroa lahjamuotoisesta kehitysavusta. Myöskään päästökauppatuloja, joita kertyi esimerkiksi viime vuonna 69 miljoonaa euroa, ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön, Kehityspoliittinen toimikunta muistuttaa.

Menetämme pitkällä aikavälillä investoitua taloudellista ja henkistä pääomaa sekä kumppaniemme luottamuksen.

Kehityspoliittinen toimikunta kritisoi myös sitä, että vastoin Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ilmastorahoitus katetaan vähenevistä kehitysyhteistyömäärärahoista. 130 miljoonaa euroa muutetaan lahja-avusta laina- ja pääomasijoituksiksi, joilla on määrä tukea yksityisen sektorin roolia kehittyvissä maissa. Samanaikaisesti hallitusohjelma kuitenkin painottaa entistä enemmän kehitysyhteistyön tuloksellisuutta.

Leikkaukset toteutetaan täysimääräisinä jo vuoden 2016 alkupuolella. Etupainotteinen aikataulu vie pohjan hallitusohjelman peräänkuuluttamilta tuloksilta, sillä ne eivät jätä tilaa rationaaliselle päätöksenteolle. Leikkauslinjaa ei myöskään suhteuteta tuloksiin, vaan päätös on poliittinen.

– Moni yhteistyösuhde ja positiivinen muutosprosessi katkeaa leikkauksiin. Menetämme pitkällä aikavälillä investoitua taloudellista ja henkistä pääomaa sekä kumppaniemme luottamuksen, toteaa kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, Kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen.

– Onhan tämä ajoitus ja mitoitus täysin kohtuuton, Jääskeläinen lisää KD-lehdelle.

– Tässä kansalaisjärjestöt ajetaan aivan seinää vasten ensi vuoden alusta. Vaikea on uskoa, että kaikki muut hallituksen säästöt toteutuisivat heti vuoden 2016 alussa, Jääskeläinen kritisoi.

– Päällimmäinen huoli on sekä avun lakkaamisesta kohdeprojekteissa että suomalaisten työpaikoista. Jospa päästökauppatuotot voisivat vielä kerran tulla apuun, Jääskeläinen toivoo.

Kehityspoliittinen toimikunta muistuttaa, että yksityissektorin kasvavaa tukea – toisin sanoen kansan karttuisaa kättä – lukuun ottamatta yksikään kehitysyhteistyön lohko ei ole suojassa. Leikkaukset koskevat kansalaisyhteiskunnan toimijoita, kansainvälisiä järjestöjä sekä maa- ja alueellista yhteistyötä. Kansalaisjärjestöt joutuvat varautumaan yli 40 prosentin supistuksiin. Tämä lopettaa usean järjestöjen toiminnan kumppanimaissa erityisesti Suomen hallitusohjelman kehitysyhteistyön pääteemojen, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, demokratian ja vakaan kehityksen tukemisen parissa.

Samanaikaisesti hallituksen virallisena tavoitteena on parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta juuri näillä alueilla.  Myös Suomen tuki YK-järjestöille kutistuu kokonaisuudessaan lähes 60 prosenttia, vaikka juuri tänä vuonna Suomi on näkyvästi neuvottelemassa YK:ssa uusia kestävän kehityksen tavoitteita.  Maa- ja alueellisen yhteistyön leikkaukset vaikeuttavat puolestaan yksityissektorin toimintaedellytyksiä kohdemaissa, vaikka niiden edistäminen on juuri hallituksen kärkitavoite.

Vastoin Suomen ulkopoliittista etua, Suomi vähentää humanitaarisen avun määrää, vaikka tarve kansainväliselle tuelle kasvaa jatkuvasti. Myös Suomen kehityspoliittinen osaaminen kapenee, kun asiantuntijatehtäviä karsitaan. Tuloksia ei synny ilman osaamista.

Hallituksen pidemmän aikavälin tavoite – kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta – muodostuu tulevaisuudessa entistä vaikeammaksi. Leikkausten seurauksena Suomi putoaa yhä kauemmaksi muista pohjoismaista. Ruotsi ja Norja käyttävät yhä kehitysyhteistyöhön yli viisi miljardia ja Tanska kaksi ja puoli miljardia euroa.

Leikkaukset lyövät Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan loven myös Suomen kansainväliseen imagoon.

– Suomen kansainvälinen kuva on myös keskeinen kilpailukykyymme vaikuttava tekijä, muistuttaa KPT:n varapuheenjohtaja Gunvor Kronman (rkp).

KPT esittää, että leikkausten aikataulua ja laajuutta on tuloksellisuuden nimissä uudelleen harkittava. Lisäksi vuoden 2015 aikana kertyneet päästökauppatulot on ohjattava kehitysyhteistyöhön jatkuvuuden pelastamiseksi. Ilmastorahoitusta ei tulisi tässä tilanteessa kattaa kehitysyhteistyövaroista. Kehitysyhteistyön rahoituksessa tulee varmistaa määrärahojen kasvu, jonka avulla 0,7 prosentin bktl-osuus ja kansainväliset sitoumukset saavutetaan.