Viime perjantaiyön terrori-iskut Pariisissa ovat järkyttäneet koko Eurooppaa. ISIS -järjestön ensimmäinen isku Euroopan maaperällä ja itsemurhapommittajan soluttautuminen turvapaikanhakijoiden virtaan, tai ainakin sen mielikuvan luominen, on äärimmäisen suunniteltua ja tarkoituksellista toimintaa. Mahdollisimman paljon kaaosta ja ihmisuhreja sekä sen seurauksena yleistä levottomuutta ja ihmisryhmien välistä epäluuloa ja vihaa jopa ylittävät terroristinkin tavoitteet.

Suomesta puuttuu tiedustelulainsäädäntö, jolla voidaan seuloa tietoliikenneverkkoja terrorismin ehkäisemiseksi. Ulkomaan tiedustelussakin olemme pitkälti muiden avun varassa.

Se, että terroriteon jäljet johtavat Belgiaan ei yllätä. Jo vuosien 2013 -14 aikana puhuttiin yleisesti kuinka Brysselin suurimpien metroasemien liepeillä ääri-islamistit tarjosivat soppaa ja värväsivät taistelijoita Syyriaan. Näiden radikalisoituneiden henkilöiden uhka oli tiedostettu, mutta siitä huolimatta riskiarvio petti.

Jokainen maa varmasti nyt päivittää turvallisuusarvionsa, ja EU:n terrorismin vastainen ja tiedustelupalveluiden yhteistyö tulee tiivistymään. Myös uusia avauksia kuullaan kuten Ranskan pyyntö turvatakuiden käyttöön otosta ensimmäistä kertaa. Suomessakin valmiustasoa nostettiin välittömästi, ja valtioneuvosto piti kiitettävällä tavalla huolta kansalaisten tiedottamisesta ja siten rauhoittamisesta.

Suomesta puuttuu tiedustelulainsäädäntö, jolla voidaan seuloa tietoliikenneverkkoja terrorismin ehkäisemiseksi. Ulkomaan tiedustelussakin olemme pitkälti muiden avun varassa.

Olemme tässä poikkeus Euroopan ja jopa Pohjoismaiden tasolla. Suomeen kohdistuvan terroriteon riski on edelleen matala, mutta viranomaisille on kuitenkin annettava tarvittavat välineet vakavien turvallisuutta uhkaavien rikosten torjuntaan.