29 äitiä saa tänään äitienpäivänä tasavallan presidentiltä tunnustuksen kasvattajantyöstään. Kunniamerkit jaetaan Säätytalolla Helsingissä. Äitienpäivää on vietetty Suomessa pian sadan vuoden ajan.

Äitienpäivänä tasavallan presidentti palkitsee 29 äitiä tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana. Äidit saavat Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein (SVR M I kr).  Kunniamerkit annetaan äideille äitienpäiväjuhlassa Säätytalolla Helsingissä äitienpäivänä, sunnuntaina 8. toukokuuta.

Järjestäjänä on Mannerheimin Lastensuojeluliitto sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Äiti, joka on ansioitunut lasten ja nuorten esimerkillisenä kasvattajana, kantanut yhteisvastuuta sekä tukenut perhe-elämää ja vanhemmuutta voidaan palkita Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein.

Ehdotukset äitienpäiväkunniamerkeistä tehdään ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön liitteellä. Ehdotukset tehdään marraskuun alkupuolella aluehallintovirastoille, jotka lähettävät ne sosiaali- ja terveysministeriölle, josta ne edelleen lähetetään ritarikuntien kansliaan.

Ne äidit, jotka tänä vuonna saavat Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein (SVR M I kr) äitienpäivänä on pyritty löytämään niin ansiotyössä käyvien äitien parista kuin yksinhuoltajista ja maaseudun emännistä alaikärajan ollessa 40 vuotta. Huomion kohteena ovat myös olleet eri vähemmistöryhmät, kuten romanien ja saamelaisten edustajat sekä maahanmuuttajat. Lasten lukumäärää ei ole pidetty määräävänä perusteena palkitsemiselle. Biologisten äitien lisäksi myös adoptioäitejä ja sijaisäitejä voidaan ehdottaa palkittaviksi.

Ensimmäisen kerran äideille annettiin tunnustusta ansiokkaasta kasvatustyöstä kunniamerkin muodossa lokakuussa 1946. Silloin kunniamerkit annettiin valtakunnallisen Kodin viikon päätöstilaisuudessa. Jo seuraavana vuonna 1947 äitien kunniamerkit annettiin valtakunnallisessa Väestöliiton järjestämässä äitienpäiväjuhlassa ja vuodesta 1966 sosiaali- ja terveysministeriö on isännöinyt valtakunnallista äitienpäiväjuhlaa valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Ansioituneita ja palkittuja äitejä on 2000-luvun aikana kertynyt kaiken kaikkiaan 574.

Äitienpäivää on vietetty pian sadan vuoden ajan. Suomessa äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina ja isänpäivää puolestaan marraskuun toisena sunnuntaina.

Äitienpäiväperinne tulee yhdysvaltalaisen Anna Jarvisin aloitteesta. Hän ajoi sitä, että yhteiskunta huomioisi äitien kasvatuspanosta. Äitienpäiväliikkeen alullepanijana hän sai Yhdysvaltain kongressin 1914 julistamaan toukokuun 8. päivän äitien juhlaksi.

Suomessa alettiin viettää äitienpäivää 1918, ja 1920-luvulla Mannerheimin Lastensuojeluliitto levitti traditiota maaseudulla. Vuonna 1947 valtioneuvosto julisti äitienpäivän viralliseksi liputuspäiväksi.

Äitienpäivänä annettavat kunniamerkit valtakunnallisine äitienpäiväjuhlineen ovat valtiovallan tunnustus äideille lasten ja nuorten ansiokkaasta kasvatustyöstä.

Äitienpäivän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr)

Kunniamerkki, jonka tasavallan presidentti antaa äitienpäivänä ansioituneille äideille on SuomenValkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein (SVR M I kr).

Pyöreässä hopeisessa mitalissa on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan tunnus. Risti ruusukkeineen on kullanvärinen. Nauhan väri on sininen, kuten muissakin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkeissä. Mitalia kannetaan vasemmassa rintamuksessa. Kunniakirjat toimitetaan ritarikunnan kunniakirjakansissa.