Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistutti eduskunnan kyselytunnilla, että väestörakenteen pitkäaikainen vinouma on luonut Suomeen niin huoltosuhde- kuin  kestävyysvajeen.

– Suomeksi sanottuna meille syntyy liian vähän lapsia, Essayah sanoo.

Suomessa syntyvyys on viime vuosina entisestään vähentynyt pitkän talouden taantumajakson vuoksi.

Suomalaisten toive lapsiluvusta on huomattavasti korkeampi kuin syntyvyys. Hedelmällisyysluku oli viime vuonna alle 1,7 lasta.

Koulutettu pääkaupunkiseudulla asuva nainen saa yleensä ensimmäisen lapsen vasta 34-vuotiaana, kymmenen vuotta sen jälkeen kun paras hedelmällisyysikä on ohi

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että 0,5:n kasvu hedelmällisyysluvussa vähentäisi Suomen  kestävyysvajetta 2 miljardilla eurolla.

Essayah’n mukaan yksi keskeinen haaste on perheen ja opiskelun yhteensovittaminen. Koulutettu pääkaupunkiseudulla asuva nainen saa yleensä ensimmäisen lapsen vasta 34-vuotiaana, kymmenen vuotta sen jälkeen kun paras hedelmällisyysikä on ohi.

– Mitä hallitus aikoo tehdä sen helpottamiseksi, että opiskelu ja toisaalta perhe-elämä voitaisiin paremmin yhdistää? Onko hallitukselta tulossa taloudellista tukea opiskeleville perheille? Essayah kysyi.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan asia on vakava.

– On aidosti ongelma, millä tavalla voitaisiin tukea opiskelujen ja perhe-elämän yhteensovittamista ja millä tavalla voidaan lähettää sellainen positiivinen signaali, että myöskin silloin, kun opiskellaan, on ihan mahdollista ja jopa toivottavaa, että perheitä perustetaan ja myös muut elämän osa-alueet menevät eteenpäin omien toiveiden mukaisesti, ministeri vastasi.

Grahn-Laasonen kertoi, että käynnissä on koulutukseen liittyviä uudistuksia, joissa voitaisiin ottaa paremmin opiskelijoiden omat odotukset huomioon, ja että opiskelijat ovat siirtymässä yleisen asumistuen piiriin.