Kevät tuo mukanaan katupölyn, joka voi aiheuttaa terveellekin ihmiselle ärsytysoireita, kuten flunssaa ja silmien kutinaa. Eniten katupöly vaikeuttaa astmaa sairastavien, pienten lasten, keuhkoahtaumaa, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien elämää.

Ilmatieteen laitoksen mukaan katupölyä nousee ilmaan lumen sulaessa ja maan kuivuessa, jolloin talven aikana liukkauden vähentämiseksi kaduille sekä jalkakäytäville levitetty hiekoitushiekka nousee kaduilta sekä liikenteen että tuulen vaikutuksesta.

Eniten pölyä on tyypillisesti ruuka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla.

Hengitysliiton mukaan katupöly ei ole pelkästään isojen kaupunkien ongelma, vaan korkeita hiukkaspitoisuuksia voi olla pienissäkin keskuksissa ja taajamissa.

Suurin osa katupölystä on hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekkaa, mutta se sisältää myös nokihiukkasia, autojen renkaista, jarruista ja muista osista irtoavaa materiaalia sekä maaperän mikrobeja. Kevätkaudella seassa on myös siitepölyä.

Katupölyongelmat ovat pahimmillaan keväisin kuivalla kelillä tuulen ja liikennevirtojen nostaessa kaduille kertynyttä pölyä hengitysilmaan. Katupöly ei ole yksin suurten kaupunkien ongelma, vaan korkeita hiukkaspitoisuuksia voi esiintyä myös pienissä kuntakeskuksissa ja taajamissa.

Hengitysliitto kertoo, että terveysvaikutuksia aiheuttavat erityisesti pienhiukkaset, jotka pääsevät tunkeutumaan aina keuhkorakkuloihin saakka, ja pysyvät elimistössä jopa kuukausia tai vuosia. Ultrapienet hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloista jopa verenkiertoon saakka.

Karkeat hiukkaset jäävät ylähengitysteihin ja poistuvat yskien, aivastellen ja liman mukana melko nopeasti. Kuitenkin uusimmissa kansainvälisissä epidemiologisissa tutkimuksissa on myös karkeiden hiukkasten korkeiden päivittäisten pitoisuuksien todettu olleen yhteydessä vakaviin terveyshaittoihin mm. lisääntyneisiin sairaalakäynteihin ja jopa kuolemiin.

Katupöly aiheuttaa ärsytysoireita, kuten silmien kutinaa ja kirvelyä sekä nuhaa ja yskää. Katupölyn vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat astmaa sairastavat, pienet lapset, keuhkoahtaumaa, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat.

Heille katupöly voi aiheuttaa keuhkojen toiminnan heikentymistä, astmaoireiden pahentumista tai astmakohtausten lisääntymistä. Pitkäaikainen altistuminen voi pahentaa kroonisia sairauksia ja ääritapauksessa lyhentää elinikää.

Miten katupölyltä voi suojautua?

– Altistumista voi vähentää välttämällä liikkumista ongelma-alueilla kuivalla säällä pahimpaan pölyaikaan. Vilkkaimmin liikennöidyt kadut pölyävät eniten.

– Asentamalla hiukkassuodattimet tuloilmaventtiileihin tai ilmanvaihtokoneisiin niin kotona, työpaikalla kuin autossakin.

– Ärsytysoireita voi helpottaa kostuttamalla limakalvoja tarkoitukseen sopivilla suihkeilla tai tipoilla.

– katupölyn vähentämiseksi voi välttää turhaa autoilua ja suosia joukkoliikennettä sekä kävellä tai pyöräillä lyhyet matkat siirtää oman auton ajoissa pois kadulta, jota puhdistetaan sekä suosia kitkarenkaita ja ennakoivaa ajotapaa