Liikkuu paljon tarinoita kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden tilanteesta, mutta mikä on totuus?

Asiaa selvitettiin eilen illalla eduskunnan Pikkuparlamentissa, jossa alustivat Maahanmuuttovirastosta uskontoasiantuntija Anu Karppi ja oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko.

– Uskonto on ulkomaalaislain mukaan yksi tutkittavista vainon syistä. Turvapaikkaprosessissa arvioidaan hakijan uskontoa vainon riskin näkökulmasta. Henkilön ei voida edellyttää salaavan uskontoaan, jotta ei joutuisi kohtaamaan vainoa, totesi uskontoasiantuntija, teologian maisteri Anu Karppi.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan turvapaikanhakijan vakaumuksen ja aiemmasta vakaumuksesta luopumisen arviointi on viranomaisten ja tuomioistuimen velvollisuus.

– Kotimaasta lähdön jälkeistä uskonnollista kääntymistä koskien UNHCR ohjeistaa kiinnittämään huomiota erityisesti hakemuksen uskottavuuteen sekä kääntymisen aitouteen ja olosuhteisiin, joissa kääntyminen tapahtuu. Turvapaikkapuhuttelussa tulisi erityisesti selvittää motivaatiota kääntymiseen ja sitä, mitä vaikutuksia kääntymisellä on ollut ihmisen elämään, totesi Anu Karppi.

Moni vetoaa kristinuskoon kääntymiseen vasta kielteisen päätöksen saatuaan. Jos se on tullut esiin vasta valitusvaiheessa, hallinto-oikeus on palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi, jolloin se järjestää uuden turvapaikkapuhuttelun.

Hallinto-oikeuden kumoamista päätöksistä on noin 70 prosentissa vedottu kristinuskoon kääntymiseen.

– Hallinto-oikeuden kumoamista päätöksistä, joissa perusteena on ollut uusi selvitys, on noin 70 prosentissa vedottu kristinuskoon kääntymiseen.

Korkein hallinto-oikeus, KHO, antoi 21.4.2017 vuosikirjapäätöksen, eli periaatelinjauksen, jossa se otti kantaa siihen, kuinka uskonnollista vakaumusta tulisi selvittää turvapaikka-asiassa. (KHO:2017:63). Tapauksen oli saattanut KHO:n käsiteltäväksi juuri Maahanmuuttovirasto, koska hallinto-oikeus oli katsonut, että hakijalle tulee viraston kääntymyksen aitoutta koskevasta kielteisestä päätöksestä poiketen myöntää turvapaikka hallinto-oikeudelle toimitetun kastetodistuksen ja seurakunnan lausunnon perusteella.

– KHO katsoi, että kastetodistus ja seurakunnan lausunto eivät voi olla ratkaisevaa näyttöä turvapaikka-asiassa, vaan vakaumuksen aitoutta ja kääntymisen uskottavuutta olisi ollut selvitettävä suullisessa käsittelyssä perusteellisesti hakijaa kuulemalla.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa hakijat saavat vapaasti kertoa hakemuksensa perusteista: mitä he pelkäävät, miksi eivät voi palata kotimaahansa. Puhuttelija ohjaa hakijoita kertomaan päätöksen kannalta olennaisista seikoista. Hakijoita pyydetään esittämään näyttöä kertomuksensa tueksi.

Vakaumus on vaikea selvittää ja lähtökohtana on hakijan oma kertomus.

– Puhutteluja on kehitetty jatkuvasti. Nyt on valmisteilla sanasto tulkeille ja check-list puhuttelijoille tueksi kristinuskoon kääntyneiden puhutteluihin. Kyseessä ei ole teologinen uskontotentti, vaan kysymyksillä ohjataan miten hakija voi ilmaista itseään paremmin. Vakaumus on vaikea selvittää ja lähtökohtana on hakijan oma kertomus, vakuutti Anu Karppi.

Lisäselvitystä voi toimittaa myös puhuttelun jälkeen. Puhuttelut myös nauhoitetaan. Niihin voi vedota ja ne voidaan myös käännättää uudelleen, jos on epäilys, että tulkki ei ole osannut kääntää uskonnollista sanastoa oikein. Maahanmuuttovirasto ei voi kysyä tulkin omaa uskontoa.

– Aiemmin varattiin puhutteluun 3,5 tuntia, nyt kristinuskoon kääntymiseen vedonneille on varattu 5-6 tuntia.

Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna yhteistyötä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa ja kehitettiin mm lausuntomalli, jonka mukaisesti seurakunta voi antaa lausuntonsa.

– Läsnä puhuttelussa voi olla myös tukihenkilö, uskontoavustaja. Hänellä on oikeus esittää kysymyksiä, kun sovitaan missä vaiheessa temaattisesti rakennettua haastattelua. Hänen ei pidä vastata hakijan puolesta, se voi kääntyä hakijaa vastaan ikään kuin hakija ei itse kykenisi vastaamaan, neuvoi Karppi.

Iranilaisissa on prosentuaalisesti ollut jo useiden vuosien ajan suhteellisen paljon henkilöitä, jotka hakevat turvapaikkaa siksi, että ovat kääntyneet kristityiksi. Irakilaiset ovat täysin uusi ryhmä, jotka enenevässä määrin ovat vedonneet uskonnon vaihtamiseen. Myös afganistanilaisten määrä on kasvanut hakuperusteessa.

– Kristinuskoon vetoavien määrä on noussut merkittävästi. Ilmiö on tuttu myös muualla Euroopassa. Sveitsissä moni ilmoittaa kääntyneensä bahai-uskontoon, Suomessa pääosin kristinuskoon, mutta myös muutama juutalaisuuteen ja bahaihin, kertoi Hanna Helinko.

Alustajat saivat vastattavikseen yleisöltä hankalia kysymyksiä. Peruskysymys oli, miten kääntymisen aitoutta voidaan ylipäätään mitata ja miksei kastetodistus riitä. Saksassa riittää, miksei Suomessa?

– Meillä pyritään ottamaan kokonaisuus huomioon. On esimerkiksi tutkittava, miksi henkilö pian kielteisen päätöksen saatuaan esittää kääntymysperusteen. Viranomaisten on kohdeltava kaikkia ulkomaalaislain ja hallinto-oikeuksissa kehittyneen oikeuskäytännön mukaisesti, päätökset eivät voi perustua virkamiesten omiin ajatuksiin, korosti Anu Karppi.

Maiju Ollilainen Kansanlähetysopistosta kysyi opistossa maahanmuuttajakurssille osallistujien tilanteesta.

– 28 aloitti kurssin, yhdeksän sai kielteisen päätöksen, 17 myönteisen. Kaikki ovat meistä yhtä kristittyjä ja ihmettelyä herättää ero päätöksissä. Vastaanottokeskuksissakin on arkipäivää, että kokee vainoa. Perhe on katkaissut välit. Pelko on kova, että palautetaan, totesi Ollilainen.

Hänen vieressään istuneet Afganistanista tulleet nuoret miehet kertoivat omista tapauksistaan.

– Kun kääntyy kristityksi menettää perheen, ei ole mitään, sanoi eräs afgaaninuori.

Virkamiehet eivät tietenkään voineet ottaa yksittäistapauksiin kantaa.

– Meidän velvollisuus on kuitenkin tehdä ratkaisu ja se on esittelijän kokonaisarvio. Uskonnollinen kääntymys on vaikea selvittää, mutta meillä on institutionaalista osaamista kymmenien vuosien ajalta, vakuutti Hanna Helinko.

Tilaisuuden järjesti Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhteistyössä eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän kanssa. Illan isännöi kansanedustaja Peter Östman.