Suomalaisten terveystiedot luovutetaan hallituksen esityksen mukaan yhden tahon hallintaa, joka voisi luovouttaa niitä yritysten käyttööön. Kansanedustaja Päivi Räsänen kysyy, miten hallitus aikoo varmistamaan sen, että sosiaali- ja terveystietojen vapauttaminen hyötykäyttöön tapahtuu riskittömästi ja tietoturvallisesti.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen mukaan hallituksen on kyettävä varmistamaan, että yritysten toimintaedellytyksiä ei pyritä parantamaan suomalaisten arkaluonteisten potilastietojen kustannuksella.

Sipilän hallitus suunnittelee sosiaali- ja terveystietojen luovuttamista hyötykäyttöön. Hyötykäytöksi katsotaan esimerkiksi tietojohtaminen, opetus, suunnittelu, seuranta ja viranomaisvalvonta.

Suomalaisista on koottu poikkeuksellisen paljon henkilökohtaisia tietoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tiedoilla on suuri taloudellinen arvo

Mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat, arkaluonteisia tietoja voidaan nykyistä avoimmin ja vapaammin luovuttaa esimerkiksi tutkimukseen ja tilastointiin. Hallituksen esityksen mukaan henkilöä koskevat arkaluontoiset sosiaali- ja terveystiedot annettaisiin ensin yhden tahon hallintaan, joka vuorostaan voisi luovuttaa saamiansa tietoja yritysten käyttöön.

Kirjallisen kysymyksen aiheesta hallitukselle jättävä Räsänen muistuttaa, että suomalaisista on koottu poikkeuksellisen paljon henkilökohtaisia tietoja sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Terveystiedot kiinnostavat erityisesti lääketeollisuutta, sillä arkaluontoisilla tiedoilla ihmisten terveydentilasta on taloudellista arvoa, Räsänen huomauttaa.

Esimerkiksi HUSin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen, on todennut, että Yhdysvaltain länsirannikon sairaaloiden nimetyn henkilön potilaskertomuksen tiedot voi anonyymisti toimivassa Tor-verkossa ostaa noin 20 000 dollarilla.

Vastaavalla laskentatavalla HUS:n tietojärjestelmien noin miljoonan hengen potilastietojen myyntiarvo olisi 20 miljardia dollaria.

Potilastiedoilla on potilaiden hoidon lisäksi monenlaisia käyttötapoja. Henkilö voidaan tunnistaa hänen potilastietojensa avulla ja niitä voidaan käyttää henkilön käyttäytymisen arvioinnissa.

Hallitus pyrkii nyt parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä ja yrityksillä onkin halu käyttää potilas- ja geenitietoja henkilön profiloinnissa.

– Ministeriön mukaan sosiaali- ja terveystietojen laajempi käyttö ei vaaranna tietoturvaa, mutta hallitus ei ole kuitenkaan esitellyt mitään konkreettista salausjärjestelmää arkaluonteisille potilastiedoille, Räsänen kertoo,

Hänen mukaansa onkin epäselvää, kuinka hallitus aikoo varmistaa sen, että potilastietojen vapauttaminen toteutetaan vaarantamatta arkaluonteisten sosiaali- ja terveystietojen päätymistä vääriin käsiin.

– Voiko hallitus esimerkiksi luvata, että yritysten toimintaedellytyksiä ei pyritä parantamaan suomalaisten arkaluonteisten potilastietojen kustannuksella, Räsänen kysyy.