Eduskunnan lakivaliokunta on hyväksynyt mietinnön käräjäoikeusuudistusta koskevasta hallituksen esityksestä. Siinä esitetään seitsemän käräjäoikeuden lakkauttamista ja 21 käräjäoikeuden istuntopaikan sulkemista. Tällä hetkellä istuntopaikkoja on 57.

Valiokunnan oppositiojäsenet perussuomalaisia lukuun ottamatta jättivät asiassa yhteisen vastalauseen, jossa esitetään esityksen hylkäämistä.

Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen on yksi vastalauseen allekirjoittajista.

Raha ei saa olla säätelemässä oikeusturvan saatavuutta

Hän muistuttaa, että edellinen rakenneuudistus tehtiin vuonna 2010. Tuolloin käräjäoikeuksien määrä puolitettiin.

–  Hallituksen esityksen keskeinen tavoite on saavuttaa taloudellisia säästöjä. Raha ei kuitenkaan saa olla säätelemässä oikeusturvan saatavuutta, Laukkanen perustelee.

Hänen mielestään saavutettavista säästöistä ei ole esitetty riittävää selvitystä.

– Päinvastoin, pelkään pahoin, että uudistukseen sisältyy tosiasiallinen mahdollisuus lisäkustannusten kasvuun muun muassa lisärakentamistarpeista ja merkittävästi lisääntyvistä matkakustannuksista ja siitä tulevista oheiskustannuksista johtuen.

Laukkanen pitää myös uudistuksen ajoitusta huonona, sillä esityksessä arvioidut säästöt painottuvat tuomioistuinten digitalisointia koskevaan AIPA-uudistushankkeeseen, jota on juuri kuitenkin päätetty siirtää vuoteen 2021.

Laukkasen suurin huoli kohdistuu kuitenkin kykyyn varmistaa oikeusturvan saatavuus jatkossa. Hän muistuttaa, että oikeuslaitoksen tehtävänä on perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteuttaminen.

Uudistuksen myötä perusoikeuksien toteutumista heikentäisi maantieteellisten etäisyyksien kasvaminen ja siitä aiheutuvan alueellisen yhdenvertaisuuden heikkeneminen. Lisäksi kielellisiin oikeuksiin tulee merkittäviä heikennyksiä. Käräjäoikeuksien ja istuntopaikkojen lakkauttamisten seurauksena monien henkilöiden työmatkat venyvät kohtuuttoman pitkiksi.

Oikeusministeriössä asetettiin toukokuussa 2016 toimikunta valmistelemaan tuomioistuinviraston perustamista. Toimikunta antoi ehdotuksensa tänä keväänä ja ehdotti, että Suomeen tulisi perustaa tuomioistuinvirasto, joka huolehtisi tuomioistuinlaitoksen keskushallintoviranomaisen tehtävistä.

Laukkanen pitääkin käräjäoikeusuudistusta ajankohdallisesti huonona huomioiden oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen.

–  Olisi ollut tarkoituksenmukaista käsitellä ensin tuomioistuinviraston perustamista koskeva mahdollinen esitys, ja vasta sen jälkeen ottaa käsittelyyn tuomioistuinverkoston muutoksia koskevat uudistukset. Käräjäoikeusuudistuksen suunnittelu ja toteuttamisvaihtoehtojen arviointi kuuluisi nimenomaan tuomioistuinviraston ydintarkoitukseen, mikäli virasto perustetaan.