– Mitä olemme oppineet itsestämme, kun olemme yrittäneet kehittää itsemme kaltaista älykkyyttä? kysyi teologian tohtori, dosentti Aku Visala alustaessaan Ajatushautomo Kompassin seminaarissa Helsingin yliopistolla.

Ensin opimme, että ihmisen älykkyys ei ole sellaista tietokoneen kaltaista tiedon prosessointia, joka ratkaisee ongelmia, vaan kykyä toimia ympäristössä.

Mutta se on vielä enemmän: älykkyys on kykyä toimia yhteisössä, persoonien välisissä suhteissa.

– Silloin huomio kiinnittyy sosiaaliseen tiedon käsittelyyn. Ihmiset eivät ole niin yksinkertaisia kuin ennen ajattelimme vaan meidän älykkyytemme on paljon monimutkaisempaa, sanoi Visala.

Tekoäly on yritys luoda ihmisen kaltaista älykkyyttä jollain ei-inhimillisellä, esimerkiksi tietokoneilla.

– Ohjelmoinnin avulla on hyvin vaikea saada tietokone käsittelemään esimerkiksi ihmisten kieltä, koska sen takana on koko kulttuurin ja tunteiden ymmärtäminen.

Samaa mieltä oli professori Andrea Bertolini Italiasta.

– Ihmiselle on ominaista juuri ihmisyhteisön kulttuuri.

Robotiikan ja tekoälyn ohella seminaarissa käsiteltiin biotekniikan uusimpia saavutusten avaamia näköaloja.

Lääketieteen tohtori, dosentti Kirmo Wartiovaara selvitti, miten uudella CrisprCas9-tekniikalla vuodelta 2012 voidaan tarkasti kohdentaa muutoksia yksittäisiin geeneihin DNA:ssa.

– Siinä tehdään RNA-molekyyli, joka hakeutuu haluttuun DNA:n kohtaan ja muuttaa sen haluamakseni. Tällainen RNA maksaa ehkä 50 euroa ja saan sen huomenna postissa.

Tekniikkaa on käytetty esimerkiksi yhden solun pintarakennetta kontrolloivan geenin muuttamiseen siten, että HI-virus ei pääse solun sisään.

– Näin estetään HI-viruksen leviäminen.

Wartiovaara asetti kysymyksen mihin kaikkeen DNA:n täsmämuuttamista voi käyttää.

– Pitäisikö kaikkien ihmisten geenejä muuttaa niin, että kaikki ovat HIV:lle vastustuskykyisiä?

– Mahdollisuuksia muuttaa solujen toimintaa on rajattomasti, mutta ovatko ne eettisiä? hän kysyi.

Synteettisen biologian tutkimusprofessori Merja Penttilä VTT:ltä selvitti, miten muutetaan mikrobien DNA:ta ja ominaisuuksia teollisuusprosesseja varten.

Mikrobien avulla voidaan tehdä esimerkiksi metsätähteistä tai ruokateollisuuden jätteistä teollisuuden kemiallisia raaka-aineita.

– Mikrobien avulla voidaan tehdä esimerkiksi metsätähteistä tai ruokateollisuuden jätteistä teollisuuden kemiallisia raaka-aineita. Tämä vähentää fossiilisten raaka-aineiden ja energian
käyttöä, mikä on välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, totesi Penttilä.

Erilaisia mikrobeja voidaan luoda istumalla suunnittelemassa tietokoneen ääressä.

– Robotit voivat hoitaa perimältään muutettujen mikrobien viljelmien pipetoimisen ja niiden ominaisuuksien testaamisen.

– Tutkimusmahdollisuudet ovat nopeutuneet huomattavasti. Synteettinen biologia kehittyy nyt valtavasti, ennusti Penttilä.