Peter Östman: ”Jatketaan yhtenä kansana – kahdella kansalliskielellä”
7.11.2017 klo 12:08
Kotimaa
Kristiina Kunnas
Kansanedustaja ja Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman on murheissaan keskustelusta, jonka tarkoituksena on heikentää ruotsin kielen asemaa. – Sen sijaan, että edistäisimme turhia kielitaisteluita, meidän pitää huolehtia kahdesta kansalliskielestämme, suomesta ja ruotsista. Ne ovat rikkaus maallemme. (Kuva Kristiina Kunnas)
Kaksikielisyyden kodinperintönä saanut Peter Östman halusi maanantaina juhlia niin ruotsalaisuuden päivää kuin 100-vuotiasta Suomeakin.
Peter Östman syntyi ruotsinkieliseen perheeseen, mutta sai kodinperintönä myös suomen kielen.
– 1960-luvulla ja nuoruudessani ympäristö oli kovin yksikielinen. Mutta meidän kodissa vieraili paljon suomenkielisiä, ja meillä arvostettiin sitä, että oppi suomea, Östman kertoo.
Hän vietti eilistä ruotsalaisuuden päivää erityisin tuntein.
– Tänä vuonna Suomi juhlii 100 vuotta kestänyttä itsenäisyyttä, ja sillä on suuri merkitys minulle.
Kansanedustajana ja Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana Östman on murheissaan keskustelusta, jonka tarkoituksena on heikentää ruotsin kielen asemaa.
– Tuntuu erityisen tärkeältä kerrata maamme historiaa ja sitä, miten esi-isämme ajattelivat ja toimivat.
Östman näkee, etteivät kaikki välttämättä tunne yhteistä historiaamme. Tämä tulee esiin kielikeskustelussa ja ruotsin kielen vieroksumisessa.
– Liekö niin, ettei kaikilla ole ollut mahdollisuutta lukea tai kuulla tapahtumista ennen maamme itsenäisyyskamppailua vuonna 1917, Östman pohtii.
– Emme saisi unohtaa sitä, että koko maa puolusti itsenäisyyttämme yhdessä talvi- ja jatkosodassa. Myös itsenäisyystaistelussa 100 vuotta sitten miehet ja naiset taistelivat rinta rinnan yhteisen isänmaan puolesta. Sillä, oliko syntynyt ruotsin- tai suomenkieliseen perheeseen, ei ollut mitään merkitystä. Kaikki taistelivat yhteisen asian puolesta.
Sillä, oliko syntynyt ruotsin- tai suomenkieliseen perheeseen, ei ollut mitään merkitystä. Kaikki taistelivat yhteisen asian puolesta.
Östmanin kotikuntaan Luotoon liittyy mielenkiintoista historiaa kansalaissodan ajalta.
Vuonna 1917 kamppailussa Suomen vapauttamiseksi Venäjän vallasta saksalaiset auttoivat suojeluskuntia saamaan aseita. Kun suojeluskunnat riisuivat venäläisiä sotilaita aseista, oli käytössä noin 7 000 asetta.
– Kokonaismäärästä 90 prosenttia, 6 500 asetta, kuljetettiin höyrylaiva s/s Equityllä Pohjanmaan rannikolle lokakuun lopussa ja marraskuun ensimmäisenä vuonna 1917. Equityn aselastin vastaanotto organisoitiin ja toteutettiin Maksamaan Västerössä ja Luodon Tolvmangrundetissa. Arvokas lasti oli jääkärien ja aktivistien peräänantamattoman työn tulos.
– Samalla se oli kallisarvoinen ja isänmaallinen teko ruotsinkieliseltä väestöltä, jolla myös oli ratkaiseva merkitys vapaussodan alkuvaiheessa, Östman lausuu.
Hän kirjoitti blogissaan ruotsalaisuuden päivänä maanantaina 6. marraskuuta, että tämän operaation jälkeen esi-isämme sopivat, ettei mitkään vastakkaiset tavoitteet saisi erottaa suomen- ja ruotsinkielisiä väestöryhmiä yhteisen isänmaan rakentamisessa.
– Tästä tavoitteesta aiemmat polvet ovat pitäneet kiinni talvi- ja jatkosodassa, sekä myöhemmin maamme jälleenrakentamisessa, rinta rinnan, Östman toteaa.
Östman vetoaa siihen, että pitäisimme kiinni esi-isiemme hyvistä periaatteista liittyen kieli- ja kulttuuriperintöön.
– Sen sijaan, että edistäisimme turhia kielitaisteluita, meidän pitää huolehtia kahdesta kansalliskielestämme, suomesta ja ruotsista. Ne ovat rikkaus maallemme.
– Jatketaan yhteisen isänmaamme rakentamista. Tehdään se yhdessä. Pysytään yhtenä kansana – kahdella kansalliskielellä, Östman kannustaa.