YK:n ilmastokokouksen alla julkaistiin uusia huolestuttavia tietoja. Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on ylittänyt 400 ppm tason ja viimeiset kolme vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimmät maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan. Meitä muistutettiin kuluvan
vuoden sääilmiöistä, kuten yli 50 asteen lämpötiloista Aasiassa, ennätyksellisistä hurrikaaneista Karibialla ja Atlantilla sekä tuhoisista monsuunitulvista.

Globaalin keskilämpötilan arvioidaan olevan jo 1,1 astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana. Vaikuttaa selvältä, että Pariisissa sovittua lämpötilan nousun rajoittamista 1,5 asteeseen ei kyetä saavuttamaan.

Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten köyhimmät maat, kun merten pinta kohoaa lämpölaajenemisen ja jäätiköiden sulamisen seurauksena.

Kahden asteen rajakin näyttää menevän rikki. Jotta näin ei tapahtuisi on 80-90 prosenttia tunnetuista hiilivaroista, 35 prosenttia öljystä ja 50 prosenttia kaasusta jätettävä maahan YK:n ympäristöohjelma UNEPin raportin mukaan.

Grönlannin jäätiköistä kaksin- tai nelinkertainen määrä aiempiin arvioihin verrattuna on sulamassa, kun moni kelluva jäätikkö ulottuukin uusien Nasan karttojen mukaan 180 metrin syvyyteen, jossa vesi on pintavettä lämpimämpää.

Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten köyhimmät maat, kun merten pinta kohoaa lämpölaajenemisen ja jäätiköiden sulamisen seurauksena.

Maailman talousmahtien on päästävä sopuun, joka ei aseta päästöjä jo vähentäneitä tai nopeasti vähentäviä maita epäedulliseen asemaan talouskilpailussa.

Suomen osuus maailman päästöistä on pieni ja teollisuus päästöiltään puhtaampien joukossa. Suurin panostuksemme yhteisiin ponnistuksiin ilmastonmuutoksen torjumisessa voikin olla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Jos esimerkiksi synteettisen biologian avulla voidaan korvata fossiiliset raaka-aineita uusiutuvilla, tai saadaan jätteet hyödyksi kiertoon ja tuotantoketjut kuluttavat entistä vähemmän energiaa, nämä uudet menetelmät voivat monistua koko maailmaan.