Suomalaisten lasten ja nuorten elämässä on tapahtunut valtava muutos viimeisen sadan vuoden aikana. Lapsen oikeuksien päivän seminaarissa Hämeenlinnan Verkatehtaalla pohdittiin, jatkuuko lasten hyvinvointitarina Suomessa.

Itsenäisyyden aikana Suomeen on saatu äitiyshuolto, neuvolat ja maanlaajuinen rokoteohjelmat ja lasten terveyttä ja sen edistämistä on kehitetty. Kaikille on taattu peruskoulu ja ilmainen kouluruokailu. Viime vuosikymmeninä mukaan on tullut kunnallinen päivähoito ja sen myötä varhaiskasvatuksen kehittäminen.

Mutta jatkuuko hyvinvointi tulevaisuudessa. Sitä pohtivat Hämeenlinnan Verkatehtaalla järjestetyn ” Seuraavat 100 vuotta – Lapsuuden tulevaisuus Suomessa”-seminaarin panelistit  Heikki Hiilamo, Pentti Arajärvi, Maria-Kaisa Aula, Esko Valtaoja ja Sari Tanus sekä kolme nuorten edustajaa. Panelin juonsi Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio.

Panelissa keskusteltiin siitä, missä määrin sata itsenäisyyden vuotta ovat olleet lasten hyvinvoinnin meneatystarinaa ja pohdittiin, onko lasten ja nuorten hyvinvointi kunnia-asia myös sata vuotiaassa Suomessa. Panelissa etsittiin vastauksia myös siihen, mitä päätöksiä on tehtävä tänään, jotta Suomi olisi myös tulevaisuudessa maailman paras maa lapsille.

– Varhainen vuorovaikutus on tärkeää, se alkaa jo 9 kuukauden aikana äidin kohdussa. Siksi lasten hyvää tulevaisuutta ajatellen, on huolehdittava ja panostettava myös valoisaan, positiiviseen, hyvävointiseen äidin raskausaikaan.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen Sari Tanus kertoo, että tulevaisuusvaliokunta pyrkii huomioimaan tulevaisuuden aikuiset eli tämän päivän lapset ja nuoret.

Tulevaisuusvaliokunta on esimerkiksi mukana Hämeenlinnan kaupungin ja Tulevaisuuden tutkimusyksikön projektissa, jota varten on kerätty nuorilta tulevaisuudenkuvia 50 vuoden päähän, vuodelle 2067.

– Valiokunta on työstämässä näistä raporttia ja tekee näistä ensi keväänä julkaisun, Tanus kertoo.

TuV osallistuu myös keväällä Nuorten parlamenttiin.

– Tarkoitus on hyödyntää kaikkia lasten ja nuorten kanssa tuotetut aineistot tulevaisuusmietinnössä. Mahdollisesti valmistelemme näiden pohjalta yhden nuorten ponnenkin tulevaisuusmietintöön.

Tanus muistuttaa, että kestävää hyvinvointia ajatellen, tämän päivän lapset ja nuoret ja heidän hyvinvointinsa on huomioitava kaikilla elämän osa-alueilla ja kaikilla päätöksen teon tasoilla.

– Suunnitelmien vaikutusta lapsiin ja lapsiperheisiin on arvioitava ja päätökset tehtävä lasten etu edellä. Lapsia ja nuoria on kuultava ja heidän tarpeisiinsa vastattava.

Ensiarvoista on lasten kasvuympäristöön panostamine. Äidin ja isän merkitys on suuri. Tanus muistutaa, että hyvä, kannustava vuorovaikutus on tärkeää ja vaikuttavaa on kyse sitten vanhemmista, opettajista, tai harrastuksissa ohjaajista tai valmentajista. Aikuiset eivät saisi purkaa omaa huonoa oloaan tai omia ristiriitojaan nuoriin.

– Varhainen vuorovaikutus on tärkeää, se alkaa jo 9 kuukauden aikana äidin kohdussa. Siksi lasten hyvää tulevaisuutta ajatellen, on huolehdittava ja panostettava myös valoisaan, positiiviseen, hyvävointiseen äidin raskausaikaan.

– Lapsiperheiden hyvinvoinnin, lasten terveyden, kasvun ja terveen, vahvan identiteetin muodostumisen myötä, hyvä koulutus mahdollistaen, kasvaa tasapainoisia tulevaisuuden vaikuttajia, Tanus sanoo.

Lapsen oikeuksien päivän seminaarin järjestivät yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunki, Emma & Elias-ohjelma, ITLA, Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen lastenkulttuurikeskuksen liitto.