Tasavallan presidentti ja presidenttiehdokas Sauli Niinistö arvioi KD-Lehdelle antamassaan haastattelussa, että vaikka kansainvälisten ongelmien yhteydessä käytetään käsittämättömän kovaa kieltä, käydään taustalla kuitenkin parempia keskusteluja.

Presidentti Sauli Niinistö ei kannata talous- ja rahaliitto EMU:n syventämistä ja yhteisvastuun lisäämistä.

– Olin valtiovarainministerinä neuvottelemassa  EMU:sta ja pidin nimenomaan erittäin tärkeänä niin sanottua no-bail-out-sääntöä, eli ettei oteta vastuuta toisista jäsenmaista. Se oli ehdoton sääntö, mutta se pikkuhiljaa liukeni. En ole koskaan kannattanut yhteisvastuuta, Niinistö toteaa.

Tänä vuonna EU:ssa tehdään ratkaisevia päätöksiä EU:n tulevaisuuden suhteen. Komissio esittää, että lisättäisiin määräenemmistöpäätöksiä, tehtäisiin euroalueelle oma budjettilinja EU:n budjetin sisälle, ja Euroopan vakausmekanismi EVM muutettaisiin Euroopan valuuttarahastoksi.

– Juuri näihin suhtaudun kriittisesti. Myös pankkiunioni on kesken ja talletussuoja herättää suuria kysymysmerkkejä. Etenkin Etelä-Euroopassa pankeilla on paljon valtion velkapapereita taseessaan ja näin on syntynyt kohtalonyhteys valtiontalouksiin. Olen näistä asioista paljon keskustellut myös pääministeri Sipilän kanssa ja olemme samoilla linjoilla.

Täällä on koventunut toinen toisensa kohtelu, ainakin sanallisesti. Se ei mitään hyvää lupaa. Toisaalta olen optimisti ja alan uskoa siihen, että yhä useampi kyllästyy siihen ja hylkää sellaisen käyttäytymisen, jättää ne huutamaan, jotka rumia huutavat. – Presidentti Niinistö

Presidenttiä askarruttaa henkisen ilmapiirin muutos Suomessa.

– Täällä on koventunut toinen toisensa kohtelu, ainakin sanallisesti. Se ei mitään hyvää lupaa. Toisaalta olen optimisti ja alan uskoa siihen, että yhä useampi kyllästyy siihen ja hylkää sellaisen käyttäytymisen, jättää ne huutamaan, jotka rumia huutavat.

Miltä näyttävät seuraavat kuusi vuotta?

– Olen vuosittain päätynyt arvioimaan, että taas tapahtui niin paljon, että ensi vuonna ei enää voi tapahtua. Mutta kun se toistuu vuodesta toiseen, se tekee vähän epäileväksi. Ehkä tämä alkava vuosi on se, jolloin tapahtuu paljon hyvää. Vaikka huonojakin merkkejä on kuten Trumpin ja Kim Jong-unin vuoropuhelu. Sitä olisi aiemmin pidetty täysin käsittämättömänä.

– Kuitenkin tiedän, että taustalla käydään parempia keskusteluja kuin julkisuudessa, usean eri kansainvälisen ongelman yhteydessä. Toivotaan, että ne johtavat tilanteen parantamiseen.

Niinistöä huolettaa varsinkin ilmastonmuutos sekä luonnon ja ihmiskunnan tasapaino laajemminkin. Räjähdysmäinen väestönlisäys Afrikassa vaatisi kehitysyhteistyön tehostamista.

– Ehkä talouskasvun myötä tarjoutuu mahdollisuuksia kasvattaa määrärahoja. EU:ssa on 28 kehitysyhteistyön harjoittajaa ja tekemällä enemmän yhdessä saisimme tuntuvampaa jälkeä isoissa kysymyksissä, kuten tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen johdonmukaisesti kaikissa avunsaajamaissa. Kyse ei ole vain taloudellisista panostuksista, vaan siinä puhutaan hyvin pitkälti myös yhteisöjen asenteista. Tässä pitäisi ottaa eurooppalainen ryhtiliike, ja tarvittaessa käytettäisiin myös painostustoimia.

Tulevaisuuden kannalta Niinistö pitää tärkeänä luovuuden ja tutkimuksen merkitystä.

Jäikö Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuodesta mieleen jotain tieteen tai tekniikan saavutusta?

– Viimeksi oli tietenkin Slush-tapahtuma, jossa oli nuoria, joilla oli lujasti innovatiivisuutta. Maakuntakierrokselta muistan erityisesti maanviljelijän, joka oli kehittänyt maatalouslaitteita. Rakensi ensin vehkeitä navetan perukoilla ja sitten siitä oli jo oikein yritystuloja. Sellainen innovatiivisuus on suuri lahja maallemme. Värkätään itse parempi laite, jos ei ostovehkeet toimi.

Entä taide-elämystä?

– Tietysti oli Tuntematon sotilas -elokuva. Mutta minulle vuoden kulttuuritapahtuma on aina kirjamessut.

Tai jumalanpalvelusta?

– Kuopion piispa Jari Jolkkonen piti vuosi sitten todella mieleenpainuvan ja selkeän saarnan.

Vaalikoneissa Niinistö on vastannut olevansa evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja uskovansa Jumalaan. Hän on toivottanut uudenvuoden puheissaan Jumalan siunausta. Ja uskoo yhteisen uskontunnustuksen?

– Kyllä. Tosin olen myös epäilevä Tuomas joskus.

– Minua koskettaa syvästi, kun ihmiset tulevat kertomaan, että he rukoilevat puolestani ja toivottavat Jumalan siunausta.

Niinistölle tähän on tullut eväitä jo lapsuuden perheestä.

– Muistan elävästi joulukirkkoihin menot. Se oli kolmen kilometrin kävely pikkupoikana, ja kerran oli luntakin polveen asti. Tietysti muutoinkin perheen kanssa käytiin kirkossa. Isällä oli paljon veljeksiä, jotka pitivät laulukilpailuja virren aikana siitä, että kuka reippaimmin laulaa. Jokainen heistä uskoi laulaneensa parhaiten.

– Olin nelilapsisen perheen kuopus ja minut otettiin aina kaikkiin peleihin – häviämään. Se kasvatti sekä sisua että liikuntahaluja. Perhe on tietysti joka ihmiselle se lähin tuki.

Presidentti Niinistö onnittelee 60-vuotisjuhlavuottaan viettäviä Kristillisdemokraatteja.

– Toivotan hyvää menestystä jatkossakin. Teette tärkeää työtä.