Politiikan ikiliikkujaksi muuttuneen sote-uudistuksen uusin käänne hallitsi eduskunnan kyselytuntia. Kuntaministeri Anu Vehviläisen mukaan ikiliikkujaa ei kannata käynnistää alusta, sillä muutoin Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata toteutuvat pikemminkin kuin sote.

Oppositiopuolueet ovat kyselytunnilla hyökänneet hallituksen sote-uudistussuunnitelmia vastaan sen jälkeen, kun hallituspuolue Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kyseenalaisti uudistuksen ja kertoi äänestävänsä sote-pakettia vastaan.

Lepomäki perusteli asiaa muun muassa sanomalla, että hallituksen sote-malli ei tule saavuttamaan taloudellisia tavoitteita ja potilaiden hoitoonpääsy tulee jopa vaikeutumaan nykyisestä.

Merkittävä ongelma hallituksen sote-mallissa on nimenomaan se, että luodaan uusi, raskas hallinnon taso.

Pääoppositiopuole SDP jatkoi eduskunnan torstaisella kyselytunnilla siitä, mihin Lepomäki eilen jäi. SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero pyysi hallitusta vakuuttamaan, ettei uudistus itse asiassa sittenkin kiristä verotusta, lisää byrokratiaa ja heikennä palveluita.

– Voitteko luvata kaikille suomalaisille, että tämä teidän ajamanne uudistus ei kiristä verotusta, lisää hallintoa ja byrokratiaa tai karsi palveluja ja palveluverkkoa, hän kysyi.

Oppositiota vakuuttelivat vuorollaan niin vastuuministeri Annika Saarikko kuin kuntaministeri Anu Vehviläinen, pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpokin.

Soten tärkeyteen ja kiireellisyyteen vedottiin jopa sarkasmin keinoin: Kuntaministeri Anu Vehviläisen mukaan ikiliikkujaa ei kannata käynnistää alusta, sillä muutoin jopa Tallinnan tunneli ja Jäämeren rata toteutuvat pikemmin kuin sote.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen muistutti peruspalveluministeri Annika Saarikkoa sote-uudistuksen alkuperäisestä, kolmen miljardin säästötavoitteesta, josta Saarikon mukaan pidetään kiinni.

– Sote-virkamiehet ovat virkavastuulla todenneet parlamentaarisessa seurantaryhmässä, jossa itsekin olen jäsenenä, että kun siirryttiin aiemmasta 5:n sote-alueen mallista 18:n maakuntahallinnon malliin, niin samalla vaikeutuivat mahdollisuudet saavuttaa kustannusten kasvun hillintä, jossa tavoitteena on tuo 3 miljardin euron kustannusten säästö, Räsänen sanoi.

Räsäsen mielestä merkittävä ongelma hallituksen sote-mallissa on nimenomaan se, että luodaan uusi, raskas hallinnon taso. Pienemmällä sote-alueiden määrällä sekä erikois- ja peruspalveluiden integraation avulla kustannusten kasvun hillintä onnistuisi Räsäsen mukaan paremmin.

– Eikö tässä vaiheessa voisi vielä ottaa sen mallin, että sote-alueiden määrä olisi pienempi kuin 18 maakuntaa, Räsänen kysyi.

Oppositiosta kannettiin huolta myös siitä, että markkinat jaetaan isojen toimijoiden kesken eivätkä pienet toimijat pääse mukaan.

– Tällä hetkellä näyttää, että oppositio ymmärtää markkinatalouden lainalaisuuksia paremmin kuin hallitus, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi.