Avoimen taidekoulun perustaja Matti Kurki: ”Harva taidemaalari elää taiteellaan”

2.4.2018 klo 15:09 Kotimaa Esa Erävalo

Harva kuvataiteilija elää pelkän taiteentekemisen varassa. Avoimen taidekoulun opettajat Matti Kurki ja Nagashila kertovat, että taidetta voi opettaa myös muille ja taide voi olla jopa kutsumus.

Avoimen taidekoulun perustaja Matti Kurki, 71, on jo pienellä eläkkeellä, mutta opettaa yhä.  Maanantai-iltaisin hän on Lohjalla yksityisessä taidepiirissä, joka koostuu hänen aiemmista oppilaistaan kansalaisopistossa. Keskiviikkoiltaisin hän opettaa katolisessa Pyhän Marian kirkossa ja joka toinen viikko torstai-illasta lauantaihin Avoimessa taidekoulussa.

– Harva taidemaalari elää taiteellaan, opettaminen on ollut se, joka on elättänyt.

Hän itse valmistui Vapaasta taidekoulusta 1981 kuuden vuoden opiskelun jälkeen. 1984 oli yksityisnäyttely Helsingin taiteilijaseuran (HTS) omistamassa galleria Katariinassa.

– Sillä näyttelyllä oli suuri merkitys, se antoi meriitin HTS:n jäseneksi. Alusta lähtien aloin myös opettaa.

Olen löytänyt taiteen mietiskelyn ja öisten metsäkävelyjen kautta. – Matti Kurki, Avoimen taidekoulun perustaja ja opettaja

Hänet hyväksyttiin myös Taidemaalariliiton jäseneksi 1985.

Matti Kurki toimi HTS:n kurssikeskuksen rehtorina kolme vuotta ja oli perustamassa sille lasten ja nuorten kuvataidekoulua. Hänet kutsuttiin Taidekoulu Maan rehtoriksi 1990-97. Kurki tutustui tuona aikana pintapuolisesti suprematismiin, joka liippaa läheltä hänen omaa tapaansa tehdä taidetta.

Malevitshin ajatuksiin tutustuin myöhemmin paremmin. Ne ovat monelle hyvä johdattaja abstraktiin taiteeseen, mutta itse olen löytänyt taiteen mietiskelyn ja öisten metsäkävelyjen kautta.

Avoimen taidekoulun toinen perustaja on 55-vuotias Nagashila. Hän kävi Vapaata taidekoulua 1983-87.

– Iltapiirustuksessa vuonna 1983 minulle selvisi taiteilijan kutsumus. Isä oli toinen opettaja ja sanoi, että katso vasenta yläkulmaa, toinen opettaja minuutin päästä, että oikeaa alakulmaa. Suutuin ja sanoin itselleni, että ratkaisen maalauksen keskeltä.

Kun työ tuli yhtäkkiä valmiiksi, se oli kuin voimakas isku ja sydämestäni kumpusivat sanat ’Olen taidemaalari ja siksi olen syntynyt tänne’. Se oli ikään kuin kutsumus, en valinnut itse. – Nagashila, Avoimen taidekoulun perustaja ja opettaja

– Kun työ tuli yhtäkkiä valmiiksi, se oli kuin voimakas isku ja sydämestäni kumpusivat sanat ’Olen taidemaalari ja siksi olen syntynyt tänne’. Se oli ikään kuin kutsumus, en valinnut itse.

Nagashila on Avoimen taidekoulun toinen perustaja ja opettaja. (Kuva Esa Erävalo)

1988 Nagashila, silloin Olli Hämäläinen, tuli jäseneksi Taidemaalariliittoon ja Helsingin Taiteilijaseuraan (HTS).

– Henkisen kokemuksen hienous on, että siinä on sydämen tieto, että näin on minun kohdallani. 1991 laivalla palatessa retkeltä Laatokan Valamoon tiesin, että elämäni on nyt muuttunut ja minun on löydettävä itselleni henkinen traditio. Jokin minussa siellä avautui, ja se oli niin varmaa tietoa, etten voinut kulkea sitä vastaan.

1998 Olli Hämäläinen, nyt Nagashila, sai maallikkovihkimyksen buddhalaiseen Triratna-veljeskuntaan. Hän opettaa buddhalaista filosofiaa ja meditaatiota.

Taidetta Nagashila on opettanut HTS:ssa, taidekoulu Maassa ja viimeiset 10 vuotta Avoimessa taidekoulussa.

 

Lue eläkkeelle 1. huhtikuuta jääneen päätoimittajan Esa Erävalon artikkeli 10 vuotta Avointa taidekoulua täältä

Ylös