”Ilman henkilöstömäärän lisäämistä vanhustyötä ei saada kuntoon”

24.4.2018 klo 14:05 Kotimaa KD Lehti

Pohjoismaisen vanhustyön vertailututkimuksen (Norcare) sekä maaliskuussa julkistetun Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin kotihoidon selvityksen tulokset ovat erittäin hälyttäviä ja edellyttävät vanhustenhuollon henkilöstömäärän nostamista.

SuPer järjesti tänään 24. huhtikuuta keskustelutilaisuuden vanhustyöstä. Tilaisuudessa oli mukana myös KD:n eduskuntaryhmän henkilökuntaa. Keskustelijat olivat yhteistuumin sitä mieltä, että ilman henkilöstömäärän lisäämistä vanhustyötä ei saada kuntoon.

Superin kyselyyn vastasi 3 005 kotihoidossa työskentelevää SuPerin jäsentä. Kotihoidon työntekijät ovat huolissaan asiakkaidensa saaman hoidon laadusta sekä omasta kuormittumisestaan.

Vastaajista lähes 90 prosenttia koki työmääränsä lisääntyneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Asiakkaat ovat huonokuntoisempia, henkilökunnan poissaoloja ei paikata sijaisilla ja työntekijöiden sairauslomat ovat lisääntyneet. Noin 80 prosenttia vastaajista kertoo työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen selvästi viimeisten kolmen vuoden aikana.

Superin selvityksestä käy ilmi, ettei kotihoidon kehittämisessä lähtökohtana ole ollut asiakkaan hyvinvointi, vaan kustannussäästöt ja määräyksiä laadukkaasta kotihoidosta rikotaan räikeästi.

– Selvitys on surullista luettavaa. Vanhuksista on tullut kuntien säästötoimenpiteiden ”helppoja” kohteita. Työntekijät uupuvat, eivätkä pysty enää kunnolla hoitamaan työtään. Moni hoitaja onkin jo luopunut työstään kotihoidossa ja useat ovat hakeutumassa muihin ammatteihin, kansanedustaja Sari Tanus toteaa.

Kuusi ja puoli minuuttia asiakasta kohden aamutoimiin on aivan liian lyhyt aika.

Kotihoidon ongelmia on pyritty ratkaisemaan toiminnanohjausjärjestelmien ja optimoinnin avulla sekä laajentamalla tiimejä ja työskentelyalueita. Asiakaskäyntien väliin varataan liian vähän tai ei lainkaan siirtymäaikaa, mikä pakottaa työntekijät tinkimään asiakasajasta kotikäynneillä ja jättämään työehtosopimuksen mukaiset tauot pitämättä. Asiakaskäyntejä saatetaan myös ajoittaa päällekkäin ja asiakkaalla käy enemmän eri hoitajia kuin aikaisemmin.

SuPerin asiantuntijan Sari Erkkilän mukaan lainsäädäntö turvaisi jo nyt kotihoidon asiakkaille hyvän hoidon ja hoitajien jaksamisen, mutta sitä ei valitettavasti noudateta.

Paneelissa lähihoitaja Hanna Jokinen oli huolissaan eettisestä kuormasta, joka aiheutuu, kun asiakasta ei voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisi.

– Kuusi ja puoli minuuttia asiakasta kohden aamutoimiin on aivan liian lyhyt aika. Hoitajia ei saa syyllistää siitä, että asiakkaille ei ole riittävästi aikaa. Kun hoitajat voivat hyvin, myös työurat ovat pidempiä.

Professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta esitteli Nordcare-tutkimuksen tuloksia. Suomessa on Pohjoismaiden heikoin henkilöstömitoitus vanhustenhoidossa. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat heikentyneet merkittävästi koko vanhustenhoidossa. Hoitajat kohtaavat yhä useammin häirintää ja väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Tilanne on vertailututkimuksen mukaan heikentynyt huomattavasti kymmenessä vuodessa.

Ylös