– Suomea pidetään hyvinvointivaltiona, mutta pitkät leipäjonot, monien senioriden taloudellisen toimeentulon tiukkuus, eläkeläisköyhyys kertovat jotain ihan muuta, kansanedustaja Sari Tanus sanoo.

Kansanedustaja Sari Tanuksen mukaan vanhuspalvelut on priorisoitava kärkeen niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin ja hyväksi todetuista käytänteistä on levitettävä tietoa ja ne on saatava nopeasti ja joustavasti käyttöön.

– Se, mikä on päivän selvää, on se, että vanhukset palvelutarpeineen eivät voi odottaa, Tanus sanoi Suomen senioriliikkeen 10-vuotisjuhlaseminaarissa Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä.

Vanhuspalveluun tarviaan niin konkreettisia euroja kuin inhimillisiä henkilöresursseja.

Peruskysymyksenä pitäisi olla, miten ikäystävällinen Suomi näkisi päivänvalon.

Tanuksen mukaan kaikki lähtee asenne- ja tahtotilamuutoksesta. Seniorit on nähtävänä voimavarana ja monien asioiden mahdollistajana eikä  kuluerinä. Peruskysymyksenä pitäisi olla, miten ikäystävällinen Suomi näkisi päivänvalon.

Ikäystävällisen ajattelun pitäisi ulotuttua myös kaupunki-ja asuntosuunnitteluun, esteettömyyden ja helposti rakennettavien palvelukokonaisuuksien toteuttamiseen eri kokoisissa yksiköissä ja myös suuremmassa kaavassa.

– On päästävä puheista tekoihin: Yhteistyö senioreiden ja läheisten, kuntien vanhuspalveluista vastaavien, eri seniori- ja vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen ja suoraan kuntien ja valtakunnan päättäjien kanssa on saatava käytännön läheiseksi.

– Omaishoidon tukeen olisi saatava hyvät, valtakunnalliset kriteerit, tuki ei saa olla asuinpaikasta riippuvainen. Perustukeen on saatava korotus, tuen olisi oltava verotonta ja verotuksen omaishoitajavähennys auttaisi osaltaan, Tanus esittää.

”Rikkaat eläkeyhtiöt mukaan kantamaan kortensa kekoon”

Yhtenä kipupisteenä on eläkeläisten toimeentulo. Tällä vaalikaudella eläkeläisten ostovoima on heikentynyt.

– Suomea pidetään hyvinvointivaltiona, mutta pitkät leipäjonot, monien senioriden taloudellisen toimeentulon tiukkuus, eläkeläisköyhyys kertovat jotain ihan muuta. Mielestäni on häpeällistä ettei asiaa ole korjattu tehokkaammin.

Vaikka takuueläkkeitä on hivutettu pienin askelin ylöspäin, ne eivät riitä kattamaan niitä leikkauksia, joita hallitus on tehnyt eläkeläisiin liittyen.

– Tarvitaan suuremmat tasokorotukset niin takuu- kuin kansaneläkkeisiin.  Ennen muuta toivoisin jatkossa käsittelyyn otettavan myös  pienet työeläkkeet ja etsittävän keinoja, jolla pieniin työeläkkeisiin saadaan tasokorotusta.

Erityisesti seniorinaiset ovat tehneet tärkeää työtä hoitaessaan perhettä, kasvattaessaan lapsia ja tämän ohessa päässeet usein vain matalapalkkatöihin. Työeläkettä ei ole paljon kertynyt. Yhteiskunnallinen panos tasapainoisten kansalaisten, nykyisten veronmaksajien kasvattamisessa on kuitenkin ollut merkittävä.

– Se pitäisi huomioida, Tanus vaatii.

Hänen mukaansa eläkerahastojen kasvusta riittäisi hyvin työeläkkeiden puoliväli-indeksiin, aloittaen ensin vaikka kokeiluna.

– Samoin olen peräänkuuluttanut eläkeyhtiöitä suuntaamaan osan kansainvälisistä sijoituksistaan kotimaahan senioreiden toimeentulon, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sopivia, edullisia asuntoja ja niihin tuotavia palveluja, vanhuspalvelua tarvitaan laajalla skaalalla. Siihen voisivat rikkaat eläkeyhtiötkin kantaa korttansa kekoon.