Pääministeri Juha Sipilä uudenvuoden tervehdyksessään: ”Epäiltyihin rikoksiin Oulussa ovat syyllistyneet yksilöt, eivät väestöryhmät”
31.12.2018 klo 10:23
Politiikka
Samuli Rissanen
Pääministeri Juha Sipilä muistuttaa uudenvuoden tervehdyksessään, että epäiltyihin rikoksiin ovat Oulunkin tapauksessa syyllistyneet yksilöt, eivät väestöryhmät. Poliisi tutkii ja riippumaton oikeuslaitos tuomitsee tapaukset.
– Oikeusvaltion periaatteet ovat tarpeen palauttaa mieliin Oulun viime viikkojen uutisten johdosta. Epäillyt teot alaikäisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ovat herättäneet kansalaisten keskuudessa järkytystä ja suuttumusta, pääministeri Juha Sipilä muistuttaa uudenvuoden tervehdyksessään.
Pääminsteri Juha Siplä muistuttaa uudenvuoden tervehdyksessään, että jokaisen Suomeen tulevan on noudatettava maan lakeja ja kunnioitettava toisten ihmisten koskemattomuutta.
– Tästä emme tingi tippaakaan. Rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan oikeusvaltion periaatteiden mukaan. Vakavat rikokset vaikuttavat lisäksi kielteisesti pysyvän oleskeluluvan saamiseen, hän sanoo.
Samaan aikaan Sipilä korostaa, että epäiltyihin rikoksiin Oulussa ovat syyllistyneet yksilöt, eivät väestöryhmät.
– Vetoan, että tapahtumia ei käytetä vihan lietsontaan pakolaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä vastaan. Muistutan, että omankädenoikeuden käyttö on oikeusvaltiossa rikos, kuten myös vihapuheen viljeleminen.
– Muistutan, että omankädenoikeuden käyttö on oikeusvaltiossa rikos, kuten myös vihapuheen viljeleminen
Sipilä korostaa, että epäiltyihin rikoksiin ovat Oulunkin tapauksessa syyllistyneet yksilöt, eivät väestöryhmät. Poliisi tutkii ja riippumaton oikeuslaitos tuomitsee tapaukset.
Sipilä vetoaa, että tapahtumia ei käytetä vihan lietsontaan pakolaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä vastaan.
– Muistutan, että omankädenoikeuden käyttö on oikeusvaltiossa rikos, kuten myös vihapuheen viljeleminen.
Kuluvaa vuotta on vietetty Suomen historian ristiriitaisimman tapahtuman, vuoden 1918 sisällissodan, muistovuotena. Se alkoi tammikuussa 2018 eduskuntapuolueiden yhteisellä julistuksella, jossa puoluejohtajat sitoutuivat demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin ja torjuivat kaikenlaisen väkivallan käytön politiikassa.
Kuluvaa vuotta on vietetty vuoden 1918 sisällissodan muistovuotena. Se alkoi tammikuussa eduskuntapuolueiden yhteisellä julistuksella, jossa puoluejohtajat sitoutuivat demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin ja torjuivat kaikenlaisen väkivallan käytön politiikassa.
Puolueiden yhteinen toive oli, että sisällissodan muistovuotta vietettäisiin sovinnon hengessä.
– Toiveemme on toteutunut. Muistovuosi on yhdistänyt kansakuntaa. Sadan vuoden jälkeen on vihdoin ollut mahdollista surra yhdessä ilman koston ja katkeruuden henkeä, Sipilä arvioi.