Kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvostelee selvin sanoin tulevan hallituksen oppivelvollisuuden pidentämissuunnitelmaa. – Todelliset ongelmat eivät tällä korjaudu.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on sitä mieltä, että oppivelvollisuuteen suunniteltu pidennys on bulkki-ratkaisu, joka ei korjaa perusongelmia. Hän epäilee myös, että oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle oli SDP:lle kynnyskysymys.

– Muut sitten taipuivat, Sari Essayah toteaa.

– Koulutus varmasti kaipaa lisäpanostuksia, mutta hallitusohjelmassa mennään nyt kalliin bulkki-ratkaisun taakse, joka ei korjaa lasten ja nuorten kouluttautumisen todellisia ongelmia, Essayah kritisoi.

Hänen mielestään uutinen tuli ”juuri sopivasti peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten päättäjäisten alla”.

Essayah muistuttaa, että koulupudokkaiden tilanne on vakava, ja asia on suuri ongelma.

– Heillä ei ole peruskoulun jälkeen riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Jopa 11 prosentilla peruskoulun päättäneistä on niin huono lukutaito, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja estää jatko-opinto- tai työnsaantimahdollisuuksia.

Nämä nuoret kaipaisivat kipeästi räätälöityä lisätukea opintoihin, osa myös erityisopetusta jo alakoulusta saakka. Nyt nämä rahat käytetään kaikille pidennetyn oppivelvollisuuden myötä bulkki-ratkaisuna nuoriin, joilla opinnot sujuvat muutenkin hyvin. – Sari Essayah

Essayah torjuu ajatuksen siitä, että oppivelvollisuuspakon kasvattaminen auttaisi näitä nuoria.

– Liian moni siirtyy armo-vitosilla eteenpäin vain huomatakseen, että toisen asteen opinnot eivät suju.

– Heille oppivelvollisuuspakon kasvattaminen ei ole ratkaisu, vaan se vain jättää heidät kamppailemaan todellisten ongelmien kanssa.

Essayah’n mukaan näille nuorille tarvittaisiin henkilökohtaista apua – ei velvoitetta.

– Nämä nuoret kaipaisivat kipeästi räätälöityä lisätukea opintoihin, osa myös erityisopetusta jo alakoulusta saakka. Nyt nämä rahat käytetään kaikille pidennetyn oppivelvollisuuden myötä bulkki-ratkaisuna nuoriin, joilla opinnot sujuvat muutenkin hyvin.

Essayah huomauttaa, että erityis- ja lisätuen puutteen lisäksi todellisia ongelmia on edellisen hallituksen leikkausten myötä koulujen luokka- ja ryhmäkokojen kasvu.

– Kristillisdemokraatit ovat koko ajan halunneet panostaa pienempiin luokkakokoihin ja kasvattaa tuntikehyksiä kunnissa niin, että opettajilla on mahdollisuuksia tuki- ja jakotunteihin sekä pienryhmäopetukseen silloin, kun se on tarpeen.

– Lisäksi kymppiluokkaan satsaaminen antaisi monelle tarvittavan lisävuoden valmiuksien parantamiseen.

Toinen vaiettu ongelma Essayah’n mielestä on lähikoulu- ja inkluusioperiaatteen kehno toteuttaminen.

– Lähikoulu- ja inkluusioperiaatteet ovat lähtökohtaisesti hyviä periaatteita. On hyvä, että lapset saavat käydä kouluaan lähellä ja eriyttämistä erityistarpeisten oppilaiden omiin ryhmiin tapahtuu mahdollisimman vähän. Inkluusiomalli vaatii kuitenkin onnistuakseen merkittävästi nykyistä enemmän lisäresursseja oppilaiden tarpeisiin vastaamiseen.

– Käytännössä lähikoulu- ja inkluusioperiaatteet näyttävät johtaneen huomiota herättävään epäonnistumiseen joka puolella Suomea riittämättömän tuen vuoksi.

Essayah sanoo, että inkluusiosta tuli liian monessa kunnassa säästökeino.

– Erityisen tuen tai tehostetun tuen tarpeessa olevat oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea isossa lähikoululuokassaan, kaikkien oppilaiden opetus häiriintyy, vanhemmat ovat tyytymättömiä ja opettajat uupuvat riittämättömyyteen ja keinottomuuteen, hän luettelee.

Erityisen tuen tai tehostetun tuen tarpeessa olevat oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea isossa lähikoululuokassaan, kaikkien oppilaiden opetus häiriintyy, vanhemmat ovat tyytymättömiä ja opettajat uupuvat riittämättömyyteen ja keinottomuuteen. – Sari Essayah, kansanedustaja ja puheenjohtaja

Essayah’lla on näkemyksensä tukena OAJ:n selvitys.

– Sen mukaan 97 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, ettei tuki toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Muutosprosessissa keskitetyn järjestelmän vahva ja yksilöllistetty tuki ei siirtynyt lähikouluihin kuin pieneltä osaltaan.

Essayah arvostelee selväsanaisesti tulevaa hallitusta.

– Se näyttää sivuuttavan erityistarpeiset lapset, koulupudokkaat, sopivat ryhmäkoot ja opetuksen laadun parantamisen sillä, että saa ideologisen tavoitteen oppivelvollisuuden pakollisesta pidentämisestä läpi.

– Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, jonka laatua ja jokaisen lapsen tarpeiden huomioimista meillä ei ole bulkki-ratkaisuilla vara romuttaa.