Kansanedustaja Sari Tanus jäi viime kaudella yksin ajaessaan puoliväli-indeksin käyttöönottoa, mutta nyt tukijoita löytyy enemmän

25.10.2019 klo 19:34 Uutiset Samuli Rissanen

– Keskimääräistä 1 500 euron työeläkettä nauttivaa seniorikansalaista voi ymmärrettävästi harmittaa suuresti, kun hän lukee eläkerahastojen paisumisesta 7—8 miljardin vuosivauhdilla. Rahastojen arvo on nyt jo huimat 207 miljardia euroa, Sari Tanus sanoo.

Taitetun indeksin poisto on puhuttanut eduskuntaa tällä viikolla, jolloin käsittelyssä on ollut peräti kaksi lakialoitetta samasta teemasta.

Kummassakin lakialoitteessa vaadittiin taitetun indeksin muuttamista niin sanotuksi puoliväli-indeksiksi.

– 20 vuotta on puhuttu, että eläkevarat hupenevat eivätkä tulevat sukupolvet saa koskaan eläkkeitään. Siitä on tullut totuus, jota edelleen ruokitaan, ja syytä tähän on vaikea ymmärtää.

Suomen Senioriliikkeen varapuheenjohtajana vaikuttava kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus muistuttaa, että kyse ei ole teknisestä muutoksesta, ei vaalikampanjasta tai äänestäjien kosiskelusta.

– On kyse siitä, että valtava joukko suomalaisia eläkeläisiä on vuosien ajan saanut tulla toimeen paljon pienemmällä eläkkeellä kuin heillä olisi ilman taitetun indeksin käyttöönottoa. Joidenkin kohdalla se valitettavasti tarkoittaa selviytymistä köyhyysrajoilla, kituuttamista päivästä toiseen.

Hän kertoo ymmärtävänsä hyvin eläkeläisten ärtymyksen ja kiukun.

– He ovat ihmisiä, jotka ovat rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa, maksaneet veronsa ja eläkemaksunsa.

– Keskimääräistä 1 500 euron työeläkettä nauttivaa seniorikansalaista voi ymmärrettävästi harmittaa suuresti, kun hän lukee eläkerahastojen paisumisesta nyt jo lähes 10 miljardin vuosivauhdilla, ainakin 7—8 miljardin. Rahastojen arvo on nyt jo huimat 207 miljardia euroa.

Tanus esitti puoliväli-indeksin käyttöönottoa jo viime eduskuntakaudella.

Tuolloin käytiin keskustelua Senioriliikkeen alulle panemasta ja yli 80 000 kansalaisen allekirjoittamasta kansalaisaloitteesta, joka vaati työeläkeindeksin muuttamista palkkatasoindeksiksi. Siis vaadittiin taitetun indeksin poistamista.

– Kolme vuotta sitten aloite ei edennyt, ja minun lisäkseni yksikään toinen kansanedustaja ei nähnyt muutosta tarpeelliseksi, ei ainakaan niin, että olisi sen ääneen sanonut, Tanus kertoo.

Hän teki tuolloin aloitteen käsittelyn aikana myös niin sanotun kompromissiesityksen, jossa esitti taitetun indeksin muuttamista puoliväli-indeksiksi. Tätäkään esitystä ei kuitenkaan kannatettu.

– Esitin tuolloin myös lausumaa, jossa hallitusta edellytettiin ryhtymään toimiin, siis aloittamaan eri osapuolten kanssa neuvottelut pienten työeläkkeiden tason korottamiseksi. Sekään esitys ei valitettavasti tuolloin edennyt.

Tanus muistuttaa, että kun päätös taitetusta indeksistä tehtiin, Suomi oli ollut monta vuotta suuressa lamassa.

Valtionvelka oli tuolloin 60 miljardia ja eläkerahastoissa oli alle 40 miljardia. Nyt yli 20 vuotta myöhemmin valtionvelka on reilut 100 miljardia euroa, mutta eläkerahastot ovat jo yli 200 miljardia euroa.

– 20 vuotta on puhuttu, että eläkevarat hupenevat eivätkä tulevat sukupolvet saa koskaan eläkkeitään. Siitä on tullut totuus, jota edelleen ruokitaan, ja syytä tähän on vaikea ymmärtää.

– Kun rahastojen arvo oli 40 miljardia, 5 prosentin tuotto tarkoitti 2 miljardia vuodessa. Nyt kun rahastojen arvo on yli 200 miljardia, kasvaa rahasto samoilla prosenteilla jo 10 miljardia euroa vuodessa, Tanus sanoo.

Hänen mukaansa Indeksikeskusteluun on tarkoituksellisesti sotkettu kansan‑ ja takuueläkkeet, vaikka niissä puhutaan täysin eri asioista: Työeläke on ansiosidonnainen, kansaneläke ei. Työeläke maksetaan eläkerahastoista, kansaneläke budjetista.

– Väitettäessä, että indeksimuutos olisi epäoikeudenmukainen ja tekisi eläkeläisistä rikkaita, kannattaa muistaa, että Suomessa satojatuhansia eläkeläisiä elää köyhyysrajan alapuolella tai sen tuntumassa.

– Toisaalta on kuitenkin hyvä, että indeksikeskustelu on nostanut esille pelkällä kansaneläkkeellä sinnittelevät eläkeläiset. Lisärahat alimpien eläkkeiden korottamiseen voisivat löytyä osittain vaikkapa niistä verotuloista, jotka saadaan, kun työeläkkeet kasvavat.

Lisäksi Tanus pitää hämmentävää, ettei ole olemassa laskelmia siitä, minkälaiset vaikutukset indeksimuutoksella olisi kansantalouteen. Hän uskoo, että voisi olla helposti laskettavissa, kuinka paljon uusia työpaikkoja syntyisi, jos eläkeläisten ostovoima kasvaisi ja he saisivat heille tarkoitetut eläkesäästöt siihen käyttöön, mihin ne on säästetty.

– Syntyisi ostovoimaa, työpaikkoja, verotuloja, säästyisi asumistuki‑ ja muita sosiaalimenoja, menoja, joita nyt rahoitetaan osin lainarahalla. Mikä tärkeintä, eläkeläiset saisivat sen toimeentulon, joka heille kuuluu. He ovat tehneet työnsä ja rakentaneet tämän maan hyvinvoinnin.

Kaikkia työeläkettä saavia eläkeläisiä koskevaa, taitetun indeksin poistavaa lakialoitetta esitetään alkuun kymmenen vuotta kestäväksi.

Tanuksen mukaan kymmenen vuotta on riittävän pitkä aika nähdä, miten indeksi vaikuttaa, ja samalla riittävän lyhyt aika, jotta kehitykseen voidaan reagoida.