Kauko Turunen oli Parkanon ääniharava kevään 2017 vaaleissa. – Ei kuntapäättäminen silti mitään pelkkää herkkua ole. Mutta nyt meillä on hieno koulukampus Kaarna. Sen elinkaarimallia olin itse ajamassa, yrittäjä-kaupunginvaltuutettu Kauko Turunen sanoo.

Parkanoon on juuri valmistunut koulukampus Kaarna. Siihen ovat muuttaneet ala- ja yläkoulu sekä lukio. Oppilaita on yhteensä 700.

– Se on elinkaarikoulu. Ajoin itse elinkaarimallia, joka on eräänlainen leasing-malli. Eli rakennusurakoitsija kantaa 22 vuoden vastuun kiinteistön huollosta ja siivouksesta, ja tämän jälkeen kaupunki lunastaa kiinteistön itselleen, selostaa kaupunginvaltuutettu ja viime kuntavaalien ääniharava Kauko Turunen.

Koulukampus Kaarnan tilalta purettiin vanha koulu pois. Sen sisäilmassa oli epäpuhtauksia.

Kauko Turunen istuu kaupunginhallituksessa, teknisessä lautakunnassa ja muissa luottamustehtävissä.

– Mutta olen vielä tuore parkanolainen, sillä tulin tänne vasta vajaat 10 vuotta sitten avioliiton myötä.

Turusen Kaukomaalauksen toimisto sijaitsee Seinäjoella.

– Parkano ja Pohjanmaa ovat lähekkäin. Pohjalaiset metodit sopivat täällä yrittäjyyteen.

Ahkeruus ja ennakkoluulottomuus leimaavat Kauko Turusta, köyhästä kodista ponnistanutta poikaa.

Kaukomaalaus urakoi koko sisä-Suomessa ja taitaa olla sairaalaprojekteissa Suomen ykkönen. Nytkin ovat meneillään työt Taysissa Tampereella, Tyksissä Turussa sekä Mikkelissä, Varkaudessa, Kuopiossa ja Jyväskylässä.

– Olen tehnyt uhkarohkeitakin päätöksiä. Työntekijöitä on 250, kesällä kävi yli kolmensadan. Mutta nyt talous hiipuu, ja talven ajaksi investoinnit sekä urakat vähenevät.

Olen tehnyt uhkarohkeitakin päätöksiä. Työntekijöitä on 250, kesällä kävi yli kolmensadan. Mutta nyt talous hiipuu, ja talven ajaksi investoinnit sekä urakat vähenevät.

– Hyvistä miehistä on huutava pula. Ammattilaisia ei meinaa millään saada. Ei Suomesta, ei ulkomailta.

– Kolmansista maista tulevien pitäisi saada työluvat nopeammin. Kyllä me työnantajat nähdään, ketkä todella ovat töihin tulemassa. Migrissä pitäisi nopeuttaa heidän työlupiaan.

Kauko Turunen tietää, mistä puhuu, sillä hänellä on 100 ulkomaista työntekijää.

– Saattaa olla, että he joutuvat 15–18 kuukautta odottamaan työlupaa.

Turunen on vasta käynyt eduskunnassa yrittäjätaustaisen kansanedustajan KD:n Peter Östmanin puheilla.

– Jotain on tehtävä, ettei sellaisia työntekijöitä palautettaisi, jotka ovat työskennelleet täällä jo kahdesta viiteen vuotta.

– Totta kai työntekijöiden epävarmuus painaa ja syö myös työnantajaa. Suomen rakennus- ja maalausala ei enää toimisi ilman ulkomaista työvoimaa.

Raskaaseen ja likaiseen matkatyöhön ei jokainen ole valmis.

– Ulkomaisissa työntekijöissä on se hieno piirre, että he lähtevät.

Turunen kuvailee tilannetta, jossa komennus tulee vaikkapa Turusta Ouluun.

– Jos huomenna pitää ajaa Ouluun, niin työntekijä sanoo, että anna minulle osoite ja kellonaika. Siellä nähdään!

Viime kevään eduskuntavaaleissa Turunen oli vähällä yllättää ja mennä eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiiristä.

– Laitoin rahaa kunnolla likoon ja kiersin vaalipiiriä. Tosin jotkut kritisoivat, että yrityksen rahoilla tein vaalikampanjaa. Kyllä ne omia olivat, eivät yrityksen.

Mukanaan Turusella oli muista ehdokkaista usein Sirpa Pursiainen, silloin tällöin myös Jouni Kaasalainen. Erityisesti Pursiaisen kanssa oli paljon tieto-taitoa liikenteessä, kun Pursiainen on sote-asiantuntija ja Turunen yrittäjäkonkari.

Ääniä tuli muhkeasti, lähes 2 600, joista 1 660 kotikaupungista Parkanosta.

– Se vetää nöyräksi, kun pikkukaupungista saa tuollaisen tuen.

– Mutta olen pettynyt siihen, että Kristillisdemokraatit näyttää sosialisti-vasemmistolaiselta puolueelta. Yrittäjät mieltää meidät vasemmistopuolueeksi, Turunen harmittelee.

Välillä on tehnyt mieli lähteä nostelemaankin.

– Peter Östman on suuri syy siihen, että olen jatkanut, Turunen kiittää yrittäjätaustaista Vaasan vaalipiirin kansanedustajaa.

– Hyvä, että varapuheenjohtajistoon tulivat nyt Östman, Haavisto ja Falk. Saadaan vähän oikeammalle meidän linjauksia.

Hän on laskenut, että eduskuntaan pääsi turhan vähän yrittäjiä.

– Olen kuitenkin nyt tyytyväinen kun katson taaksepäin. En hamua eduskuntaan. Joku minua lohduttikin, että olisin kolmessa kuukaudessa kyllästynyt asioiden hitauteen eduskunnassa ja sanonut, että pitäkää tunkkinne.

Joku minua lohduttikin, että olisin kolmessa kuukaudessa kyllästynyt asioiden hitauteen eduskunnassa ja sanonut, että pitäkää tunkkinne.

Joku toinen puolestaan rohkaisi, että Kaukon tapaista tyyppiä todella tarvitaan liike-elämässä. Ja on varakansanedustajuudestakin tullut myönteistä huomiota toisissa paikoissa.

Ajokilometrejä miehelle tulee paljon. Hän on viidessä eri yrityksessä mukana, ja joutuu kiertämään Suomea. Hän tuntee valtavan määrän ihmisiä. Miten välttyä loppuunpalamiselta?

– Firmassa oli vaikea kesä, kun Suomen taloustilanne alkoi muuttua.

– Taantuva talous syö miestä. Samaa tekee myös kuntapolitiikka ja siellä ne päätökset, joita ei haluaisi olla tekemässä.

Toisaalta kaiken aikaa on menossa neuvotteluja uusista projekteista Kaukomaalaukselle. Koko kansan Kauko ei ehdi liikaa pysähtelemään.

”Koko kansan Kauko”

• 58-vuotias parkanolainen toimitusjohtaja, yrittäjä, kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustaja

• Kaukomaalaus Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja; asiakkaina muun muassa rakennusliikkeitä, taloyhtiöitä ja seurakuntia eri puolilla Suomea

• kotoisin 8-lapsisesta perheestä Hirvensalmelta

• naimisissa, 3 aikuista lasta, neljä lastenlasta; vaimolla 2 aikuista lasta; kaksi lastenlasta, yhteensä kuusi lastenlasta

• vapaa-ajan asunto Virroilla

• harrastaa kalastamista

 

Vaatimattomista oloista suuryrittäjäksi

Kun Kauko syntyi 1961 eteläsavolaiseen Turusen perheeseen, oli lapsia jo ennestään jo seitsemän. Isä kuoli, kun kuopus oli vasta kolmivuotias. Äiti yritti parhaansa mukaan viedä perhettä eteenpäin. Ei ollut rahaa, eikä Väisälänsaaren kotitorpassa edes sähköä tai juoksevaa vettä.

Koulumenestys ei ollut hääppöinen. Yläasteikäisenä alkoivat juopottelu ja kyseenalainen seura kiinnostaa, ja elämä rupesi menemään alamäkeä.

Uskoontulo muutti miehen. Hän perusti maalausyrityksen ja asettui Pohjanmaalle.

– Aika varhain huomasin, että lääkäriksi ja insinööriksi voi opiskella, mutta muurariksi ja maalariksi synnytään, hän sanoo rehevään tyyliinsä.

Kaukomaalaus työllistää nykyään yli 250 henkeä. Yrittäjän alkutaipaleella oli omat vaikeutensa, sillä savolaisuudesta ja pohjalaisuudesta ei aina saanut bonusta.

– Joissakin ensimmäisissä neuvotteluissa minulle sanottiin, että savolaisuudesta tulee kierous ja pohjalaisuudesta leuhkuus.

Yrittäjä-poliitikolla olisi mainioita lääkkeitä syrjäytymisen ehkäisyyn.

– Ihmiselle on hyväksi tietää, mihin hän aamulla lähtee. Työ on meille kaikille tärkeä.

Jos työntekijä saisi puolet ja yrittäjä toisen puolen bonuksena siitä, että ottaisi syrjäytyneen aluksi vaikkapa puolipäivätöihin. Tästä voisi syntyä jotain hyvää.

Turunen jakaisi työttömyysturvan työntekijän ja työllistävän yrittäjän kesken syrjäytymisuhan alla olevan nuoren työllistämiseksi.

– Jos työntekijä saisi puolet ja yrittäjä toisen puolen bonuksena siitä, että ottaisi syrjäytyneen aluksi vaikkapa puolipäivätöihin. Tästä voisi syntyä jotain hyvää.

– Meillä on aivan liian suuri joukko syrjäytyneitä nuoria. Heidät olisi saatava töihin. Yhteiskunnan pitää auttaa siinä, ja oppisopimusjärjestelmiä pitää yksinkertaistaa. Myös yrittäjillä pitää olla yhteishenkeä toimia sen mukaisesti.