Merkittävä osa masennuspotilaista hyötyy läheisten ihmissuhteiden toimivuuteen ja tukeen perustuvasta lyhyestä hoidosta. Tämän osoittaa psykologian lisensiaatti Jarmo Kontusen väitöstutkimus, jossa hän selvitti masennuksen ensivaiheen hoitoa.

Tutkimuksensa pohjalta Kontunen suosittelee perusterveydenhuollon ammattilaisille psykoterapeuttisia keinoja masennuspotilaiden auttamiseen.

Valtaosa masennuspotilaista tulisi hoitaa Käypä hoito -suosituksen mukaisesti perusterveydenhuollossa. Psykoterapeuttisten hoitojen tarjonta ei ole kuitenkaan vastannut riittävästi kysyntään.

Kolmiosaisen tutkimuksen tulokset tukevat päätelmää, että merkittävä osa masennuspotilaista voidaan hoitaa lyhythoidoilla perusterveydenhuollossa. Hoidon etulinjassa toimivien terveydenhuollon työntekijöiden kouluttaminen psykoterapeuttisten taitojen käyttöön voisi täyttää hoidon tarpeen ja hoidon saatavuuden välistä kuilua.

Yksi mahdollinen kysyntään vastaava hoito, jota Kontusen väitöskirjassa on tutkittu, on interpersonaalinen ohjanta eli Interpersonal Counselling (IPC). Siinä keskitytään seitsemällä käyntikerralla ajankohtaisten ihmissuhdeongelmien ja elämänmuutosten aiheuttaman stressin käsittelyyn ja sitä kautta masennusoireiden helpottamiseen.

Merkittävä osa potilaista toipui

Tutkimuksen tilastollinen osuus osoitti, että lyhyt psykiatristen sairaanhoitajien toteuttama interpersonaalinen ohjanta perusterveydenhuollon depression hoidossa oli verrattavissa tuloksiltaan puolta pidempään lyhytpsykoterapiaan erikoissairaanhoidossa. Vuoden seurannassa noin 60 prosenttia  potilaista oli täysin toipunut.

Tilastollista ja laadullista tutkimusotetta yhdistävässä osatutkimuksessa havaittiin, että masennuksesta toipuneiden potilaiden ongelma-alueen määrittely toteutui hyvin potilaan ja hoitajan yhteisymmärryksessä. Onnistuneissa hoidoissa potilailla oli saatavilla hoidon ulkopuolista sosiaalista tukea, minkä avulla vuorovaikutuksellisia ongelmia pystyttiin käsittelemään läheisten kanssa.

Tapaustutkimusosuudessa näkyi, miten IPC-menetelmän mukainen aktiivinen ja vastavuoroinen toiminta rohkaisivat potilasta päästämään irti itsesyytöksistä ja ottamaan vaikeat asiat esille läheisensä kanssa.

Masennuksen ensivaiheen hoitoon huomiota

Väitöskirjan tulokset vahvistavat käsitystä, että ajoissa räätälöity hoito perusterveydenhuollossa lievittää masennuksen oireita, vähentää inhimillistä kärsimystä ja mahdollisesti myös masennuksen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia.

Väitöskirjan tutkimusaineisto koostui neljästäkymmenestä ensi kertaa masennuksen vuoksi hoitoon hakeutuneesta potilaasta. Potilaiden oireita arvioitiin ennen hoidon aloitusta, sen lopussa sekä 12 kuukauden jälkiseurannassa. Lisäksi potilaiden hoitoprosesseja seurattiin terapiaistuntojen ääninauhoituksin ja jälkihaastatteluin.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tehostaa masennukseen hoitoa perusterveydenhuollossa. Väitöskirjassa tutkittiin, voiko lyhyt interpersonaalinen ohjanta (IPC) sopia masennuksen hoitokeinoksi ja mitkä tekijät vaikuttavat positiiviseen tulokseen tässä ohjannassa.

Kolmiosaisen tutkimuksen tulokset tukevat päätelmää, että merkittävä osa masennuspotilaista voidaan hoitaa lyhythoidoilla perusterveydenhuollossa. Hoidon etulinjassa toimivien terveydenhuollon työntekijöiden kouluttaminen psykoterapeuttisten taitojen käyttöön voisi täyttää hoidon tarpeen ja hoidon saatavuuden välistä kuilua.