Koronakeväänä suomalaisia haastetaan yhteiseen Suvivirteen.

Suvivirsi on osa suomalaista kulttuuriperinnettä ja monille siirtymäriitti keväästä kesään.  Kuluvan vuoden poikkeusoloissa virsi soi erityisesti verkossa, mutta myös parvekkeilla, pihoilla ja luokkahuoneissa.

Seurakunnat, järjestöt, mediat ja aivan yksittäiset kansalaiset ovat ilahduttaneet suomalaisia Suvivirsi-videoilla sekä erilaisilla tempauksilla ympäri Suomea.

Monet luterilaiset seurakunnat, kuten Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Kotka-Kymin seurakunta sekä Vihdin seurakunta, haastavat ihmisiä yhteislauluun lauantaina 30. toukokuuta kello 18 kotipihoillaan ja parvekkeillaan. Laulaa voi siellä, missä sattuu tuohon aikaan olemaan.

Arkkipiispa Tapio Luomalle Suvivirsi palauttaa mieleen tärkeitä muistoja kouluajoilta ja alkavasta kesälomasta.

– Virren sanat kannustavat luottamaan Jumalan johdatukseen sekä kunnioittamaan luontoa ja kiittämään sen Luojaa, hän toteaa.

Alun perin Suvivirsi (virsikirjassa 571) ei liittynyt kouluun, lakkiaisiin ja kevättodistuksiin. Virsi syntyi poikkeusoloissa keskellä 1600-luvun lopun nälkävuosia.

– Suvivirren sanat ovat syntyneet puutteen ja hädän keskellä. Ne muistuttavat, miten riippuvaisia olemme luonnosta ja sen antimista, jotka ovat Jumalan lahjaa. Silti virressä on valoisa sävy. Se vahvistaa toivoa ja luottamusta, että kesä tuo mukanaan uutta kasvua ja elämää, arkkipiispa kuvaa.