Irakilaiset ovat edelleen suurin turvapaikanhakijaryhmä Suomessa. Neuvottelut palautussopimuksesta jatkuvat yhä.

– Tilanne missä sadat, jopa tuhannet kielteisen päätöksen saaneet henkilöt jäävät vapaaehtoisen palautuksen piiriin vuosikausiksi, kuormittaa turvapaikkajärjestelmää, kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman muistutti eduskunnassa, joka keskusteli Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa.

Hallituksen selonteossa todetaan, että ”Suomen tavoitteena on paluu- ja palautusyhteistyötä helpottavat järjestelyt kielteisen lainvoimaisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta.”

– Kannamme huolta esimerkiksi uskonnollista vakaumustaan vaihtaneiden ja tämän tähden vainottujen turvapaikanhakijoiden kohtelusta

Östman muistutti, että valitettavasti lause on tuttu viimevuotisesta selonteosta, mutta asia yhä ratkaisematta.

– Samoin paperittomien määrän nousu on inhimillisesti kestämätöntä. On tärkeää saada aikaan toimiva palautuskäytäntö Irakin kanssa heti koronatilanteen salliessa. Siksi kysymme jälleen kerran: miten hallitus aikoo edistää vastaanottosopimuksen aikaansaamista Irakin kanssa.

Hän muistutti, että YK:n pakolaissopimuksessa pakolaisella viitataan rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen tähden vainottuun henkilöön.

– Kannamme huolta esimerkiksi uskonnollista vakaumustaan vaihtaneiden ja tämän tähden vainottujen turvapaikanhakijoiden kohtelusta.

– On tärkeää varmistaa, ettei pakkopalautuksia tehdä, jos henkilö uhkaa joutua vainotuksi tai hengenvaaraan vakaumuksensa vuoksi. Samalla kun kannatamme palautussopimuksen laatimista, on tärkeää, että päätöksenteossa huomioidaan vähemmistöjen kokema vaino, Östman sanoi.

”Irak on yhä sisäisesti räjähdysalttiissa tilassa ja haavoittuvainen rajoillaan”

Tilanne Irakissa on pysynyt hyvin jännitteisenä. Maa tarvitsee kristillisdemokraattien mukaan vakautta, kokonaisvaltaisen turvallisuustilanteen paranemista sekä talouden ja elinkeinojen elpymistä.

– Maa on riippuvainen ulkomaisesta avusta. Konfliktien ja avuntarpeen tila ei saa jäädä pysyväksi. On aika vaatia todellista vastuunkantoa kaikilta alueen tasapainoon vaikuttavilta tahoilta, myös Irakin naapurimailta, Östman toteaa.

Alkuvuonna Iran vastasi Yhdysvaltojen Irakin maaperällä toteuttamiin iskuihin ohjusiskuilla kansainvälisiä joukkoja käsittäviä sotilastukikohtia kohtaan, josta selvittiin säikähdyksellä.

Östman mukaan jää nähtäväksi, millä tavoin USA:n presidentin vaihtuminen vaikuttaa maiden suhteisiin ja joukkojen vähentämiseen Irakista. Kaikella tällä on heijastusvaikutuksia alueen turvallisuustilanteeseen, samoin kuin Turkin toimilla Pohjois-Irakissa.

– Turkin toiminta alueella on muutenkin hyvin huolestuttavaa. Myös Isiksen aktiivisuus on kasvanut viime vuodesta, Östman muistuttaa.

Huonoista uutisista huolimatta Lähi-Idässä on kuitenkin myös aitoa halua rauhaan. Yhdysvaltojen välittämät historialliset Lähi-Idän rauhansopimukset luovat orastavaa toivoa.

– Toivomme tietenkin, että sopimukset voivat synnyttää ”hyvän kierteen” koko Lähi-Itään. Ihmiset alueella ovat hyvin väsyneitä jatkuviin konflikteihin. Tätä vakuutti minulle myös viime vuonna eduskunnassa tapaamani Islamilaisen maailmanliiton pääsihteeri Muhammad al-Issa, Östman kertoo.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa Suomen osallistumisen jatkamista turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa alueen turvallisuustilanteen ja muiden selonteossa mainittujen seikkojen puitteissa. Selonteossa todetaan, että koalitioon osallistumalla Suomi tukee Irakin jälleenrakennusta.

– Suomi on tunnettu rauhan rakentajana. Toisaalta olisi tarpeellista keskustella myös siitä, missä vaiheessa operaatiosta voidaan irrottautua, Östman sanoo.