”Kestävän kasvun ohjelma olisi voitu rahoittaa paljon halvemmallakin kuin EU:n elpymisvälineellä” – Kristillisdemokraatit muistuttavat, että EU-rahaa saadaan 3 miljardia, mutta siitä maksetaan 6,5 miljardia

1.12.2020 klo 14:55 Eduskunta Samuli Rissanen

– Hallitus avaa oven uusille rahoitusmekanismeille, jotka eivät rakenna taloudellisesti kestävää ja vakaata Eurooppaa. Jos tästä ovesta käymme sisään, avautuu eteemme velan täyttämä tulevaisuus. Tämä ei voi olla viisasta, kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen sanoo.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä suhtautuu kielteisesti EU:n elpymisvälineen käyttöönottoon ja siten kriittisesti myös kestävän kasvun ohjelmaan.

Hallituksen kestävän kasvun ohjlemaa koskevassa selonteossa todetaan, että ”Suomi osallistuu elpymisvälineen rahoitukseen pitkällä aikavälillä EU:n jäsenmaksujen kautta”.

Meidän lapsemme ja lapsenlapsemme maksavat tätä pakettia vielä kauan sen jälkeen, kun viimeisetkin hankkeet on toteutettu ja unohdettu

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen aihetta koskevassa eduskuntakeskustelussa pitänyt Antero Laukkanen arvioi, että ohjelman toteamus antaa kansalaisille väärän kuvan: Todellisuudessa Suomi saa elpymisvälineestä reilu kolme miljardia euroa mutta joutuu rahoittamaan sitä yli kuudella ja puolella miljardilla eurolla.

– Suomen kestävän kehityksen ohjelmassa kestävin osuus on suomalaisten veronmaksajien taakka. Meidän lapsemme ja lapsenlapsemme maksavat tätä pakettia vielä kauan sen jälkeen, kun viimeisetkin hankkeet on toteutettu ja unohdettu, Laukkanen muistuttaa.

Pahinta elvytysvälineen käyttöönotossa on kristillisdemokraattien mielestä se, että sen myötä EU:ssa lopullisesti siirrytään kasvavien sisäisten tulonsiirtojen, yhteisvastuullisen velan ja EU:n verotusoikeuden aikaan.

– Kun elpymisvälineen kaltainen mekanismi on kerran otettu käyttöön ei siitä helpolla luovuta. Vai uskooko tässä talossa kukaan, että Italian, Espanjan tai muiden maiden ongelmat loppuvat tähän, Laukkanen kysyy.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee hallituksen selonteon kokoelmana hankkeita, jotka voidaan toteuttaa. Tällä paketilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta Suomen talouteen tai kasvun tukemiseen.

Laukkanen toteaakin, että kolmen miljardin lisäykset ripoteltuna sinne tänne, eivät muuta todellisuutta suuntaan tai toiseen.

– Suuri kysymys tässä kokonaisuudessa on kuitenkin se, että miksi tämä pitää toteuttaa EU:n elpymisvälineen kautta. Nämä panostukset olisi voitu rahoittaa muutenkin ja paljon halvemmalla, hän muistuttaa.

Vaikka kristillisdemokraattien kansanedustajat suhtautuvat kriittisesti elpymisvälineeseen, he arvioivat, että hallituksen kestävän kehityksen ohjelman mukaiset painopistealueet ovat perusteltuja.

– Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat tarpeellisia. Erityisesti kannatamme yritysten kansainvälistymisen tukemista sekä työvoiman saatavuuden parantamista, Laukkanen kertoo.

Panostukset digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen ovat niin ikään tervetulleita. Laukkasen mukaan ryhmä kannattaa erityisesti alueellista oikeudenmukaisuutta. KD eduskuntaryhmä kannattaa hänen mukaansa niin ikään työvoimapalveluiden ja sote-palveluiden kehittämistä selonteossa esitetyllä tavalla, mutta kansalliseen päätäntä- ja budjettivaltaan kuuluvina asioina.

– Erityisesti yrityksiä koskevien investointien osalta on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten vaativia hankkeiden hakuprosessit ovat ja minkä kokoiset yritykset siihen pystyvät.

– Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät usein pienissä start-upeissa, autotallien perukoilla. EU:n ja valtion kautta tulevat varat eivät kuitenkaan sinne asti juurikaan päädy, Laukkanen muistuttaa.

Ylös