– Hoitohenkilökuntaa on palautettava testaus- ja jäljitystehtävistä perustöihinsä, Päivi Räsänen sanoo

27.8.2021 klo 17:47 Politiikka Samuli Rissanen

– Hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja riittäviin resursseihin on panostettava, jotta hoitajakato ei lamaannuta koko terveydenhuoltoa, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen arvioi.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen muistutti puoluekokousväkeä siitä, että terveydenhuoltohenkilökunta kipuilee kasvavan työtaakan alla, ja moni suunnittelee alanvaihtoa.

– Hallitus näyttää unohtaneen yhdessä sovitun, lakiin kirjatun tavoitteen, jonka mukaan vanhusten ympärivuorokautinen hoitajamitoitus on nostettava 0,7 huhtikuussa 2023. Tämä tarkoittaa yli 4400 hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti, hän sanoi.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkkeelle hoitoalalta on jäämässä 29 000 ja työkyvyttömyyseläkkeille 14 000 henkilöä.

Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen. Seuraavien kymmenen vuoden aikana vanhuuseläkkeelle hoitoalalta on jäämässä 29 000 ja työkyvyttömyyseläkkeille 14 000 henkilöä.

– On myös vaara, että hoitajia siirretään kotipalveluista laitoksiin, jolloin kotiin vietävät palvelut heikkenevät entisestään ja omaishoitajien ahdinko kasvaa. Tässä tilanteessa ei ole varaa luopua yhdestäkään hoitajasta, Räsänen huomautti.

Myös hoitojonot mielenterveyspalveluissa ovat kasvaneet. Koulujen etäopetus, niin urheasti kuin suomalaiset opettajat siitä selvisivätkin, jätti jälkeensä paitsi oppimisvelkaa, myös huolen lasten ja perheiden hyvinvoinnista.

Hallitus laskee Räsäsen mukaan paljon sote-uudistuksen varaan. Siinä huomio kohdistuu kuitenkin hallintoon palvelujen sijaan ja mahdolliset myönteiset palveluvaikutukset seuraavat vasta vuosikausien viiveellä.

– Ajankohtaista perusterveydenhuollon kriisiä ja hoitajapulaa ei ratkaista aluevaltuustoissa, vaan se vaatii hallitukselta nyt konkreettisia toimia.

Korona-aikana kasvanut hoitovelka uhkaa Räsäsen mukaan kriisiyttää perusterveydenhuollon, sillä hoitohenkilökuntaa on suurin joukoin siirretty koronatöihin. Siinä sivussa moni kansalainen on jäänyt vaille hoitoa, koska vastaanottoaikoja on peruttu niin terveydenhuollon kuin kansalaisten omasta aloitteesta.

Erityisen suuri hoitovelka on suun terveydenhuollossa. Esimerkiksi Helsingissä jäi viime vuonna toteutumatta neljännes kaikista vuoden käynneistä. Asiakas voi joutua odottamaan pelkästään takaisinsoittoa ajan varaamiseksi jopa kuukauden.

– Resurssien kohdennus on arvioitava uudelleen kansanterveyden kokonaisedun mukaiseksi. Hallituksen on pikaisesti esitettävä toimet hoitovelan purkamiseksi. Koronatilannetta on rokotekattavuuden lisääntyessä siirryttävä seuraamaan tartuntalukujen sijaan sairaala- ja tehohoitokuormituksen mittareilla ja henkilöstöä palautettava testaus- ja jäljitystehtävistä perustöihinsä.

Ylös