Korona-aika on vähentänyt muistisairaiden aktiivisuutta sekä lisännyt eristäytymistä ja yksinäisyyden kokemusta. Samalla muistisairauksien diagnosointi on pandemian aikana hidastunut, koska erikoissairaanhoidon käyntejä on peruttu.

21. syyskuuta vietetään maailmanlaajuista Alzheimer-päivää, jonka tämän vuoden teemaan liittyvässä laajassa kansainvälisessä raportissa keskitytään juuri muistisairauksien toteamiseen.

– Muistisairauksien riskiä pystyy elintavoilla alentamaan, mutta ei täysin ehkäisemään. Kuka tahansa meistä voi sairastua. Taudin kehittymisen kannalta olennaista on pystyä selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mistä oireet johtuvat. Kaikki merkit viittaavat siihen, että korona on jarruttanut muistisairauksien varhaista toteamista ja pandemian loppuessa odotettavissa on runsaasti viivästyneitä diagnosointeja, Helsingin Muistiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Teija Mikkilä sanoo.

Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä ja vuosittain todetaan 14 500 uutta sairastunutta. Työikäisiä muistisairaita Suomessa on 7000. Muistisairaus vaikuttaa monin tavoin niin sairastuneen kuin hänen perheensäkin elämään.

– Vahva teema muistisairauksien kohdalla on yksinäisyys. Usein ystävät katoavat ja sosiaalinen elämä rajoittuu lähipiiriin, jolla on valtava taakka kannettavanaan. Muistisairaille ja heidän läheisille suunnatussa ryhmätoiminnassamme on ollut koko pandemia-ajan korostuneesti esillä juuri muistisairaiden yksinäisyys ja omaishoitajien koetuksella ollut jaksaminen, Teija Mikkilä jatkaa.

Maailman Alzheimer-päivää on vietetty Alzheimer’s Disease Internationalin (ADI) johdolla jo vuodesta 1994 alkaen. Suomessa Alzheimer-päivä on osa valtakunnallista muistiviikkoa.