Turkuun kokoontunut kirkolliskokous päätti hyväksyä kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen. Mietintö poikkesi kirkkohallituksen esityksestä tunnustuspykälän suhteen. Kirkolliskokous keskusteli lakivaliokunnan mietinnöstä vilkkaasti.

Lakivaliokunnan mietinnössä esitettiin, että tunnustuspykälä tulisi sijoittaa kirkkolakiin, kun kirkkohallituksen esityksessä esitettiin sen sijoittamista kirkkojärjestykseen. Lakivaliokunnan mietinnössä oli eriävä mielipide, jonka mukaan kirkkolainsäädäntöuudistuksen pitäisi edetä kirkkohallituksen esityksen mukaisesti.

Mietinnöstä käydyssä keskustelussa käytettiin noin 60 puheenvuoroa. Keskustelun jälkeen kirkolliskokous äänesti, tuleeko tunnustuspykälä sijoittaa kirkkolakiin vai kirkkojärjestykseen. Edustaja Wiking Vuoren esityksessä pykälä ehdotettiin sijoitettavaksi kirkkojärjestykseen kirkkohallituksen esityksen mukaisesti.

Lakivaliokunnan mietintö sai äänestyksessä 57 ääntä ja edustaja Vuoren esitys 49. Kokonaisuudistus etenee siis siten, että tunnustus on kirkkolakiehdotuksen 1 luvun 2 §:ssä sekä tarkemmassa muodossa kirkkojärjestyksen 1 luvun 1 §:ssä.

Tunnustuspykälässä käsitellään kirkon tunnustusta. ”Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.”

Kirkkolain tai sen muutoksen hyväksyminen edellyttävät kirkolliskokouksessa kahta käsittelyä, joista jälkimmäisessä sitä tulee kannattaa määräenemmistö. Toisessa käsittelyssä kirkolliskokous hyväksyi lakiehdotuksen lähes yksimielisesti 11.11.2021. Kirkolliskokouksesta ehdotus etenee valtioneuvostolle.

Kirkkolain uudistuksella on pitkä valmisteluhistoria, tarve uudistukselle nähtiin jo vuonna 2005. Vuonna 2018 kirkolliskokouksen hyväksymä kirkkolainsäädännön kokonaisuudistusesitys eteni eduskuntaan, jossa perustuslakivaliokunta havaitsi esityksessä ongelmia, ja asia palasi kirkolliskokouksen käsittelyyn.

Kirkkolainsäädännön uudistus tuo mukanaan rakenteellisesti johdonmukaisemman ja käyttäjän kannalta selkeämmän kirkkolainsäädännön. Muutokset ovat pääasiassa lainsäädäntöteknisiä. Tullessaan voimaan uusi kirkkolaki korvaa nykyisen 1.1.1994 voimaan tulleen kirkkolain.

Aloite evankelioimistoiminnan vahvistamisesta käsikirjavaliokuntaan

Marraskuun istuntoviikon aikana käsiteltiin useita päätösasioita. Yksi vilkkaimmin ja innokkaimmin keskustelluista aiheista oli lähetekeskustelu evankelioimistoiminnasta. Kirkolliskokous lähetti  aloitteen evankelioimistoiminnan vahvistamisesta kirkossa käsikirjavaliokuntaan.

Aloitteen mukaan kirkon nykytila ja tulevaisuus edellyttävät erityistä panostusta kirkon ydintehtävään, joita ovat rukous, halu evankeliumin julistamiseen sekä ihmisten johtaminen Kristuksen tuntemiseen.  Aloitteen tekijöiden mukaan evankelioimistoiminnan käytäntöön saattaminen ja tehokas toteuttaminen koko kirkon ja kaikkien seurakuntien tasolla vaatii kirkolta aktiivisia toimenpiteitä.

Aloitteen tekijät pyytävät piispainkokousta laatimaan seurakuntien evankelioimistoimintaa varten käytännön toimintaperiaatteet ja viestittämään ne hiippakuntien kautta. Piispainkokousta pyydetään kehottamaan hiippakuntia panostamaan evankelioimistoiminnan suunnitteluun ja resursoinnin kartoiukseen sekä selvittämään, miten evankelioimisen opettaminen liitetään kirkon omiin koulutuksiin. Aloite lähettiin kirkolliskokouksen käsikirjavaliokuntaan.

Aloitetta käsiteltiin kolmena eri päivänä, ja keskusteluissa käytettiin noin viisikymmentä puheenvuoroa. Aloitteen on allekirjoittanut 32 edustajaa.