KD esittää puolen miljardin euron lisäystä terveydenhoitoon, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoo. Sillä saataisiin palkattua kymmeniä tuhansia hoitajia.

KD esitteli vaihtoehtobudjettinsa tänään eduskunnassa.

Kristillisdemokraattien mielestä tärkein satsauskohde on nyt terveydenhuollon henkilöstö, jota tarvitaan lisää väestön vanhenemisen ja korona-aikana pahentuneen hoitovelan vuoksi.

KD satsaisi hoitohenkilökunnan palkkaamiseen 500 miljoonaa lisää. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah’n mielestä satsaus on nyt paikallaan, koska hyvinvointialueita perustettaessa ei ole mitenkään varmaa, pysyvätkö edes nykyiset hoitajat töissä.

– Hoitoon 7 päivässä kuulostaa hyvältä, mutta mistä hoitajat ja lääkärit

Henkilökunta on väsynyttä ja uupunutta ja alalta myös poistutaan. Essayah hämmästelee hallituksen lupauksia hoitoonpääsystä.

– Hoitoon 7 päivässä kuulostaa hyvältä, mutta mistä hoitajat ja lääkärit, hän kysyy.

Ongelmia ei hänen mukaansa ratkaista mitoituksilla tai hoitotakuilla, jos tekijöitä ei kertakaikkiaan ole.

Essayah epäilee, että tämäkin hallituksen lupaus tulee voimaan aivan kalkkiviivoilla hallituskauden lopuksi, ja sitten seuraavan hallituksen päänvaivaksi jää, mistä siihen saadaan toteuttajat.

– Uusia hoitajiakaan ei kouluteta sormia napsauttamalla, hän muistuttaa.

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan puolen miljardin panostuksella hoitohenkilökunnan palkkaukseen yritetään ratkaista hoivakriisiä. Hoitajien palkankorotuksiin budjetissa ei puututa, koska se kuuluu liittokierroksille.

Kansanedustaja Peter Östman kuitenkin vetosi solidaarisuuteen hoitajien palkkojen kohentamiseksi.

– Hoitajat ovat nyt olleet heikoimmassa asemassa ja heille kuuluisi muita suurempi palkankorotusprosentti. Muuten menetän uskoni ay-liikkeen solidaarisuuteen, hän sanoi.

Hoitovelan ja koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on Räsäsen mukaan otettava vakavasti. Hän pitää KD:n satsauksia merkittävänä, sillä 500 miljoonaa on suuri summa ja sillä saataisiin muun muassa palkattua kymmeniä tuhansia hoitajia. Tarvekin on hänen mukaansa suuri.

– Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiä vaatimuksiakaan ei kyetä täyttämään, Räsänen arvioi.

Kristillisdemokraatit esittää myös vanhuspalveluiden ja saattohoidon parantamista, terapiatakuun käyttöönottoa ja omaishoidon verovapautta.

Perheiden toimeentulon parantamiseksi KD ehdottaa lapsilisiin 10 euron tasokorotusta, mikä tarkoittaisi perheelle 120 euron lisätuloa jokaista lasta kohden. Ehdotuksen taustalla on suomalaisten ennätysalhainen syntyvyys.

Polttoaine- ja energiaveron kevennyksiä KD pitää välttämättöminä tilanteessa, jossa bensan litrahinta hipoo kahta euroa.

– Hallituksen pitää nyt herätä näkemään, että tämä koskettaa kaikkein eniten tavallisia työssäkäyviä kansalaisia ja vähävaraisia etenkin syrjäseuduilla, missä julkisen liikenteen palvelut ovat heikompia. Korkeilla polttoainehinnoilla on vaikutusta Suomen teollisuuden kilpailukykyyn sekä maatalouden kannattavuuteen ja sitä kautta ruokaturvaan, koska polttoaineet ovat iso osa maatalouden kulurakennetta, Räsänen muistuttaa.

KD esittää energiaveron keventämistä Marinin hallituksen hallituskautta edeltävälle tasolle.

Kokonaisuudessaan KD:n vaihtoehtobudjetti on miljardi euroa ylijäämäinen verrattuna hallituksen esitykseen.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti leikkaa Suomen velkaantumista liki miljardilla eurolla. Budjetti lisäisi määrärahoja 837 miljoonalla eurolla, joista kohdennettuja veronkevennyksiä on 444 miljoonan euron edestä.

Menovähennyksiä ja veronkiristyksiä vaihtobudjetissa on yhteensä yli 1 886 miljoonan euroa. Kristillisdemokraattien toimenpiteet vähentävät toimeentulotukimenoja, lisäävät verotuottoja ja toisivat lisätuloja valtiolle yhteensä 395 miljoonan euroa.

”Suomen tavoiteltava 78 prosentin työllisyysastetta”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa, että 75 prosentin työllisyysaste ei riitä vaan tavoitteen pitäisi olla 78 prosenttia. Hän esitteli KD:n vaihtoehtobudjetin yhteydessä viime vuoden tapaan niin sanotun työllisyyspaketin. Se on hänen mukaansa tarpeellinen nykyisessä noususuhdanteessa.

Essayah arvioi, että työvoiman heikko saatavuus rajoittaa työllisyyden kasvua monilla aloilla. Vientiyrityksissä menetetään tilauksia ja sitä myötä verotuloja, ja terveydenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa työvoimapulan seuraukset tulevat pitkässä juoksussa kalliiksi.

KD helpottaisi työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelmaa muun muassa nostamalla työttömyysturvan suojaisaa, korottamalla opintotuen tulorajoja pysyvästi, purkamalla sosiaaliturvan kannustinloukkuja, ottamalla käyttöön työmarkkinatuen kielilisä sekä panostamalla oppisopimuskoulutukseen.

– Pidennetty oppivelvollisuus ei auta niitä nuoria, joille teoreettinen opiskelu on vaikeaa. Laajentamalla oppisopimuksen mahdollisuuksia voidaan auttaa monia heistä työelämään.

– Oppisopimuksen palkkauksen voisi sitoa osaamisen karttumiseen. Tämä ei kuitenkaan nykyisten työehtosopimusten mukaan onnistu. ”Kisälli-TES” mahdollistaisi oppisopimuskoulutuksen aikaisen palkan porrastaminen tutkinnonosien valmistumisen mukaan, Essayah linjaa.

Kristillisdemokraatit esitteli oman budjettivaihtoehtonsa ensimmäisenä oppositiopuolueena. Kokoomus on vuorossa perjantaina ja perussuomalaiset ensi viikolla.

Tutustu KD:n vaihtoehtobudjettiin tästä.