Kristillisdemokraatit ovat viime vuosina menettäneet kannatustaan koko Euroopassa, mutta haasteita on erityisesti Pohjoismaissa, jotka ovat maailman maallistuneimpia, todettiin Konrad Adenauer Säätiön (KAS) webinaarissa.

Niin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa kuin Suomessakin kannatus on heikentynyt 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Pohjoismaisten kd-puolueiden erityisiä haasteita käsiteltiin Konrad Adenauer Säätiön järjestämässä verkkoseminaarissa 14. joulukuuta.

Ruotsalaisen Linné-yliopiston politiikan tutkimuksen professori Douglas Brommesson on löytänyt kehitykselle kolme syytä: maallistumiskehitys, yksilökeskeisyyden nousu ja kristillisiltä seurakunnilta saadun tuen väheneminen.

– Nopea maallistumiskehitys johtaa siihen, että viittaus puolueiden kristillisyyteen ei enää tuo ihmisten mieleen tiettyä tuttua arvopohjaa ja ajattelun orientaatiota. Uskonnollista kieltä ei enää ymmärretä samalla tavalla kuin ennen.

Esimerkiksi katolisen kirkon skandaalit ovat heikentäneet kristillisten kirkkojen arvostusta instituutioina.

– Nykyisessä yksilöllisyyttä korostavassa ajassa kristillisdemokraattien yhteisöllisyys ui vastavirtaan. Toisaalta ihmisten yksinäisyydessä lisääntyy tarve yhteisön, perheen tuelle.

Kun yksilöllistyminen on heikentänyt kansalaisjärjestöihin sitoutumista, myös niiden antama taustatuki on heikentynyt.

– Kansalaisyhteiskunnan tuki puolueille on heikentynyt. Erityisesti Pohjoismaissa vapaiden suuntien ja herätysliikkeiden tuoma rekrytointialusta on heikentynyt maallistumiskehityksen myötä.

Brommessonin kymmensivuisen tutkielman pohjalta Konrad Adenauer Säätiön webinaarissa pohdittiin myös pandemian tuomaa trendiä hakea vastauksia tieteestä, ei uskonnosta. Miten saataisiin perille se, että tiede ja kristinusko ovat sopusoinnussa? Entä voiko keskustassa oleva kompromissihakuinen puolue profiloitua poliittisilla kysymyksillä, jos niillä on jo radikaalimmat edustajansa poliittisen kentän eri laidoilla? Hyvässä webinaarissa on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Mitä ”kristillis-” tarkoittaa puolueiden nimessä? Myös muut puolueet voivat omia itselleen kristillisiä arvoja ja erityisesti populistiset puolueet korostavat konservatiivisia arvoja. Konservatiivisilla arvoilla ei kuitenkaan ole kovin hyvä kaiku. On selvitettävä ero kristillisdemokraattisiin arvoihin, jotka eivät vain säilytä, vaan tuovat edistystä.

– Pohjoismaisten kd-puolueiden pitää päättää mitä kristillisyys puolueen nimessä merkitsee. Ajaako yhä perinteistä sosiaalista kristillisdemokratiaa vai muuttuako enemmän konservatiiviin ja sekulaariin suuntaan? Pitääkö olla vähemmän uskonnollinen vai onko kyse paremmasta markkinoinnista?

Yhteiskunnan mielipideilmasto on nopeassa muutoksessa, mutta siihen vaikuttaminen on hidasta pitkäjänteistä työtä, joka vaatii kärsivällisyyttä.

– Meidän on uudestaan määriteltävä ”tuotteemme”, jota markkinoidaan. Arvojen sanoitus on uusittava. Puolueet tarvitsevat tarinan, jota voi esittää helposti ymmärrettävällä tavalla. Se edellyttää jäsenistöltä perusteellista keskustelua, kommentoi webinaarissa Dr. Gregor Ryssel, joka toimii neuvonantajana KAS:n puolueanalyysin osastolla.

On siis tehtävä entistä helpommaksi ymmärtää kristillisdemokraattiset arvot, jotka voivat olla kokonaisvaltaisen tausta-ajattelun takia vaikeammat ymmärtää kuin muilla puolueilla.

– Tärkeintä on, että ihmiset ymmärtävät ja voivat todentaa, että kristillisdemokraattiset puolueet kykenevät ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Etusijalla on parantaa ihmisten elämää, todettiin webinaarissa.

 

Tutustu seminaarissa esiteltyyn tutkimusartikkeliin: Nordic variation of Christian democracy – a comparison of Christian Democratic parties in the north