Kristillisdemokraatit ottaisivat käyttöön kustannusindeksin, joka takaa tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi. Esimerkiksi kuljetusalalla indeksejä on käytetty onnistuneesti jo pitkään.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esitti tänään julkistamassaan laajassa kriisipaketissa kymmeniä toimia maatalouden elinvoiman, ruokaturvan ja energiahuoltovarmuuden tukemiseksi.

Puolue vetoaa Marinin hallitukseen, jotta se tekisi välittömästi toimenpiteitä maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi sekä maatalouden ja energiahuollon omavaraisuuden pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

Kriisipakettia esitteli eduskunnan KD:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman. Etäyhteydellä tiedotustilaisuuteen osallistui puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

Tämän hetken tilanne on Essayah’n mukaan erittäin vakava: Energian hinta on moninkertaistunut. Lannoitteita saa huonosti ja hinnat huitelevat pilviä. Eläinten rehu on vähissä. Pankit eivät jousta tilojen rahoituksessa. Pellot uhkaavat jäädä viljelemättä.

Kristillisdemokraatit esittää esimerkiksi energiaveronpalautusten maksamista tiloille kolminkertaisina.

Pari tuhatta tilaa on akuutissa maksuvalmiuskriisissä. Joka päivä kahdesta kolmeen tilaa pistää ovet säppiin.

– Tämä kaikki tilanteessa, jossa sota Euroopassa on käynnistänyt globaalin ruokakriisin. Sekä Ukraina että Venäjä ovat merkittäviä viljantuottajia.

Pohjois-Afrikassa säännöstellään leipää, Keski-Euroopassa kaupat rajoittavat ostomääriä.

– Ruuan hinta nousee kaikkialla, KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Päätöksiä odotetaan hallituksen lisäksi EU:sta, joka koordinoi maatalouspolitiikkaa laajasti.

– Tukijärjestelmä on monimutkainen, eikä aikaa uusien maksatusjärjestelmien rakentamiseen ole. Siksi on hyödynnettävä olemassa olevia järjestelmiä. Nyt olisi tärkeää, että komissio antaa jäsenmaille valtuuksia tukea maataloustuotantoa nopeasti ja mahdollisimman kevyellä menettelyllä, Essayah korostaa.

Kaupan valta-asema elintarvikemarkkinoilla on räikeä epäkohta, johon on pakko pystyä puuttumaan. Kaupat haluavat pitkiä sopimuksia, jotka eivät välttämättä ole olleet tuottajille suosiollisia. Suomessa on kolme suurta kauppaketjua, S-, K- ja Lidl-ketjut.

– Olemme menneet markkinaehtoisuudessa liian pitkälle, jos kauppa voi vuodesta toiseen kääriä voitot, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Elintarvikemarkkinoille tarvitaan kustannusindeksi, johon sopimukset sidotaan. Millään muulla alalla tällainen halpuuttaminen ei olisi mahdollista, Östman sanoo.

Kristillisdemokraatit esittää esimerkiksi energiaveronpalautusten maksamista tiloille kolminkertaisina.

– On tärkeää, että toimet kohdistetaan niihin tiloihin, jotka osallistuvat tuuantuotantoon ja jotka ovat kärsineet kustannuskriisistä eniten.

Verotuksellisiin keinoihin kuuluu sekin, että ruoan arvonlisäveroa lasketaan pitemmällä tähtäimellä.

Pankit ovat lähteneet huonosti tukemaan viljelijöitä esimerkiksi lainojen lyhennysvapailla ja muihin järjestelyihin, vedoten EU:n pankkisääntelyyn ja pankeille asetettuihin vaatimuksiin.

Ongelma on monimuotoinen: Sekä rahoitusongelma että kannattavuuskriisi on ratkaistava. Pankkisäätely ei saa kaataa maatiloja.

– On löydettävä tapa maksaa tuotantoon osallistuville kriisitukea. Näin tapahtui koronatukien kohdalla ja nyt maatalouden kriisi on vähintään yhtä merkittävä ellei pahempi, Östman totesi.

 

Näin KD varautuu kriiseihin huoltovarmuuden ja ruokaturvan osalta

– Aloitetaan välittömästi valkuaiskasvien varmuusvarastointi.

– Nostetaan varmuusvarastoinnin tasoa.

– Laajennetaan Huoltovarmuuskeskuksen siemenviljavarastojen valikoimaa. Vahvistetaan merikuljetuskapasiteettia etenkin Pohjanlahdella.

– Tehdään Huoltovarmuuskeskuksen budjettiin yleiskorotus.

– Aktivoidaan tarvittaessa EU:n sianlihan yksityisen varastoinnin tuki, joka mahdollistaa sianlihan varastojen kasvattamisen. Tilapäinen ylituotantotilanne on pienempi ongelma kuin elintarvikepula. 

– Edistetään kotitarveviljelyä ja kaupunkiviljelyä.

– Suunnataan fosforituotantoa lannoitteiden valmistukseen. Siilinjärvellä sijaitsee Länsi- Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Savukoskella Soklissa sijaitsee lisäksi valtava fosfaattiesiintymä. Hankkeen omistaa nykyisin valtio-omisteinen Suomen Malmijalostus oy.