Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvostelee hallitusta epäonnistuneesta vaikuttamisesta EU:n päätöksentekoon.

Essayah muistutti eduskunnan kyselytunnilla, että EU-vaikuttamisessa on äärimmäisen tärkeää olla liikkeellä ajoissa ja myöskin yhtenäisellä linjalla.

– Täytyy sanoa, että Marinin hallitus on pitkin matkaa toistuvasti epäonnistunut, ja siten joutunut toimimaan Suomen edun vastaisesti, ajatellaanpa taksonomiaa, uusiutuvan energian direktiiviä, energiatehokkuusdirektiiviä, nyt tätä ennallistamisasetusta.

Sama näyttää toistuneen ilmastotoimien sosiaalirahaston osalta: Sieltä annetaan Essayah’n mielestä suoraan sosiaalitukea, vaikka pääministeri eduskunnan edessä todisti jotain muuta keväällä.

– Hallitus ei ole pystynyt muodostamaan aina ajoissa näitä yhtenäisiä linjoja. Sitä kautta me olemme menettäneet vaikuttamisen mahdollisuuden, ja tämä on valtava tappio suomalaiselle yhteiskunnalle. Nyt uhkaavat miljardin euron vuosittaiset kustannukset.

– Arvoisa hallitus: oletteko te valmiita puolustamaan suomalaisia metsiä, suomalaista maataloutta? Onko niin, että nämä asiat kuuluvat meidän päätösvaltaamme myöskin jatkossa, vai onko annettu EU:lle päätösvalta suomalaisten metsien yli, Essayah penäsi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon mukaan hallitus pitää tärkeänä sitä, että maataloussektorin ennallistamistoimet ja niille asetettavien tavoitteiden täyttäminen eivät saa heikentää suomalaista ruokaturvaa, huoltovarmuutta tai maaseudun elinkeinojen toimeentulomahdollisuuksia.

– Oletteko te aidosti eri mieltä tästä paperista? Oletteko te todella sitä mieltä, että luonnontilaa ei voi parantaa ja samaan aikaan pitää huolta näistä asioista? Itse katson, että nämä kulkevat käsi kädessä, Ohisalo totesi.

Hänen mukaansa töitä tehdään sen eteen, että vaikutukset jäävät pienemmiksi ja että Suomella on kansallista liikkumatilaa kertoa komission suuntaan, mitkä ovat niitä alueita, joissa tätä luonnontilan parantamista voidaan tehdä kaikista kustannustehokkaimmin.

– Komissio ei tule meille esittelemään karttaa siitä, minne lähdetään.

– Uskomaton kustannuskriisi tällä hetkellä uhkaa suomalaisia maatiloja

Essayah muistutti, että myös maataloustukien maksatusaikataulut ovat pahasti myöhässä. Vuoden 2023 tukimaksuja ollaan siirtämässä useilla, useilla kuukausilla pitkälle eteenpäin, jopa vuoteen 2024.

– Uskomaton kustannuskriisi tällä hetkellä uhkaa suomalaisia maatiloja, ja toisin kuin ministeri Ohisalo täällä sanoi, olemme tällä hetkellä tilanteessa, että ihan oikeasti suomalaisten ruokaturvakin saattaa olla vaarassa.

– Meillä on viljelijöitä, joilla rahat ovat loppu ja jotka eivät pysty ensi kesään valmistautumaan. Mitä hallitus aikoo tässä tilanteessa tehdä, että suomalaisen maanviljelijän tulevaisuus voidaan pelastaa ja meillä tilat pysyvät pystyssä ja ruokaturva voidaan varmistaa, Essayah kysyi.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen mukaan on selvä asia, että jos me emme voi käyttää metsiämme, emme voi täyttää ilmastotavoitteitamme. Muuten emme pääse öljystä, maakaasusta, kivihiilestä eroon. Tätä linjaa ajamme EU:ssa eteenpäin.

Maatalouden tilanteesta Kurvinen nosti esiin muutaman huomion.

– 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti päätettiin keväällä. Se on suurin apupaketti, mitä on koskaan maataloudessa Suomen historiassa tehty. Sitä muun muassa juuri tällä hetkellä maksetaan, ja luonnonhaittakorvauksen lisäosia. Sen lisäksi tälle vuodelle kiinteistövero palautetaan maatalouden tuotantorakennuksista.

Maataloustukien maksatusaikataulusta Kurvinen kertoo antaneensa Ruokavirastolle määräyksen, että tämän vuoden lypsylehmä- ja nautapalkkiot täytyy maksaa ainakin osittain tälle vuodelle, ja myös joulukuussa tulee rahaa tiloille, jotka kipeästi sitä tarvitsevat.