Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on arviolta noin 9 miljardia euroa. Hallittuun tasapainotukseen tarvitaan Sari Essayah’n mukaan vähintään kahden vaalikauden suunnitelma.

Kristillisdemokraatit on julkistanut ensimmäisenä oppositiopuolueena vaihtoehtobudjettinsa, joka kulkee otsikolla Suomen suunnanmuutos.

– Sitä me todellakin myös tarvitsemme, koska Marinin hallituksen talouspoliittinen perintö on rahan jakaminen, Essayah sanoo.

Hän muistuttaa, että rahan jakaminen ei alkanut vasta koronakriisin myötä vaan vasemmistohallitus lisäisi pysyviä menoja parilla miljardilla heti vaalikauden alussa.

Kalliit päätökset kuten soteuudistuksen hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset jäävät käytännössä seuraavan hallituksen haasteiksi semminkin, kun resursseja ei mitoituksiin käytännössä ole riittävästi.

– Jos hallitus vielä antaa EU:n ennallistamisasetuksen mennä läpi tässä esitetyssä muodossa, niin siitä tulee komissionkin arvion mukaan lähes miljardi lisäkuluja vuositasolla elpymispaketista nyt puhumattakaan.

Pohjoismaihin verrattuna Suomen talouskasvu on ollut heikkoa, veroaste on korkea ja työn verotus on kireämpää.

Essayah muistuttaa, että velalla on väliä: Nousevien korkojen ympäristössä nykyisellä velkatasolla yhden prosenttiyksikön nousu koroissa lisää valtion menoja 600 miljoonaa euroa.

Valtionvelan hoitokuluihin hupenee ensi vuonna yli 1,5 miljardia enemmän eli suurin piirtein sen, mitä hyvinvointialueet tarvitsisivat alirahoituksensa tilkitsemiseksi.

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia esitellyt Essayah muistuttaakin, että Ruotsi ei ota lisää nettovelkaa tänä eikä ensi vuonna.

– Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen talouskasvu on ollut heikkoa, veroaste on korkea ja työn verotus on kireämpää.

Hallitus ei ole kyennyt Essayah’n mukaan tekemään priorisointia ja menoleikkauksille se ei ole löytynyt kohteita.

KD:n vaihtoehtobudjetissa hallituksen taloudenpidosta todetaankin sarkastisesti: ”Kierros kaikille, jälkeeni tuleva asiakas maksaa laskun.”

Kristillisdemokraattien tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen seuraavien kahden hallituskauden aikana. Vaihtoehtobudjetin yhteydessä julkaistettiin myös lista KD:n työllisyystoimista, jotta työllisyysastetavoite voidaan saavuttaa.

– Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii sekä menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista, että työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. Myös leikkauksia on välttämätöntä tehdä, Essayah kertoo.

Säästöjä julkisiin menoihin KD:n vaihtoehtobudjetissa haetaan muun muassa porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva mutta samalla ulottamalla se kaikille työssäoloehdon täyttäville sekä asumistuen uudistuksesta. Myös julkisen hallinnon menoja on välttämätöntä karsia.