Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että hallitus on tullut kristillisdemokraattien linjoille sote-rahoituksessa. KD esitti kahtena vuotena peräkkäin alueille 500 miljoonan lisärahoitusta. Nyt rahaa tulee, mutta aivan selvää ei ole, mihin kaikkeen sitä voi käyttää.

Eduskunta on keskustellut tänään vuoden 2023 lisätalousarviosta. Määrärahojen lisäys on 2,1 miljardia euroa, mikä lisää valtion nettolainanoton tarvetta vastaavalla summalla. Valtionvelan korkomenojen kasvun vaikutus määrärahoihin on yli miljardi euroa.

Hyvinvointialueiden rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi 500 miljoonalla eurolla, josta 350 miljoonaa euroa kohdennettaisiin valtionavustuksena toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.

150 miljoonaa euroa kohdennettaisiin hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen. Tämä olisi ennakkomaksu vuonna 2024 maksettavasta hyvinvointialueiden rahoituksen korjauserästä.

Avustusrahoituksella tuetaan hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamista ja uudistamista ja varmistetaan palveluiden häiriötöntä järjestämistä sekä tehokasta toimintaa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että hallitus on tullut kristillisdemokraattien linjoille sote-rahoituksessa.

– Olemme kaksi vuotta jo meidän vaihtoehtobudjeteissa tuoneet esille, että se puoli miljardia on nyt syytä saada sote-alueille, ja nyt kun hyvinvointialueet aloittavat, varmasti tämä raha on tarpeen.

Hän kysyi valtiovarainministeriltä, mihin osoitettua rahaa voisi hyvinvointialueilla käyttää.

– Olenko ymmärtänyt oikein, että budjettiteknisesti rahaa ei kuitenkaan voida käyttää hoitojonojen purkamiseen eikä myöskään esimerkiksi palkkaharmonisaatioon? Toki kiitollisena kaikki apu otetaan vastaan, kun talous on kuralla jo lähtiessä, mutta kun istuin eilen hyvinvointialueen hallituksessa omalla alueellani, siellä oli vähän hämmennystä sen suhteen, miten tätä rahaa nyt voidaan käyttää. Tämä on nyt minusta hyvin keskeinen kysymys, Essayah sanoi.

Hän muistutti myös, että maatalouden tuki on todella tarpeellinen.

– On hyvä muistaa, että korkojen nousu on jo yksistään nostanut 140 miljoonaa maatalouden kustannuksia eli 120 miljoonaa ei vielä riitä edes korkojen nousun kattamiseen.

Kuntaministeri Sirpa Paateron mukaan ei ole olemassa vielä asetusta eikä niitä kriteereitä, joilla lisärahoitusta jaetaan alueille. Hyvinvointialueiden talouden ja hallinnon neuvottelukunta on myöemmin koolla asiasta. Asetus tulee tulevina viikkoina lausuntokierrokselle sote-ministeriryhmään ja sitten valtioneuvoston päätettäväksi.

– On tarve vähentää hoito-, hoiva- ja kuntoutusvelkaa, mutta näillä rahoilla päästään tekemään sitä uudistustyötä, jolloin 22,5 miljardia euroa on paremmin käytettävissä normaaliin, jota myöskin hoitovelan purkaminen on, Paatero totesi.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko totesi, että hyvinvointialueita on valmisteltu ilman tietoa tämänhetkisestä korkeasta inflaatiosta.

– Se ja monien kiittelemä alan palkkaratkaisu ja yhdistelmänä vielä mahdollinen riski hyvinvointialueiden tulevien rahoitusten alibudjetoinnista kuntasektorilla ovat kaikki yhdessä johtaneet siihen, että varmasti se näkymä ei ole ollut riittävän selkeä tai rahoitukseltaan vahva, ja siksi nämä ratkaisut nyt ovat perusteltuja.

– Tämä pysyi menokehyksen puitteissa, ja oli arvovalinta laittaa tähän nyt 350 miljoonaa, ja tämän kanssa on minusta meillä kaikilla mahdollisuus sanoa, että tämä oli järkevä ratkaisu.