– Hallitusohjelmassa sovitut sopeutukset eivät tunnu mukavilta, mutta emme voi elää holtittomasti yli varojemme. Esityksiä protestoidaan, ja oppositio, joka ei omalla kaudellaan kyennyt kasvavien menojen hillintään, ottaa tilanteesta kaiken ilon irti, Peter Östman sanoo.

Östmanin mukaan vallalla tuntuu olevan ajatus, ettei saavutetuista eduista voi eikä tarvitse tinkiä.

– Ilmeisesti jotkut ihan oikeasti uskovat, ettei valtion ottamia lainoja tarvitse kenenkään maksaa takaisin.

Sopeutustoimista huolimatta velkasuhde kasvaa hiljalleen. Osaltaan hallituksen toimien vaikutusta heikentää korkomenojen kasvu: ne yli kolme miljardia, jotka kuluvat valtion velan korkoihin vuodessa.

– Milloinkohan nämä velat tehtiin, ei ainakaan vielä tällä kaudella, Östman sivaltaa.

Nykyinenkin hallitus ottaa siis lisää velkaa, jotta esimerkiksi opiskelijoille koulutus olisi jatkossakin ilmaista, opintolainoista saisi ajoissa valmistuttuaan lähes 40 prosenttia anteeksi ja olisi mahdollisuus asua asunnossa, jonka kuluista yhteiskunta edelleen maksaa valtaosan.

Hallitus panostaa työhön ja työllisyyteen.

– Mahdollisimman monen työelämän ulkopuolella olevan työkykyisen ja -ikäisen saaminen tukien piiristä työelämään on tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Se on paras tapa torjua syrjäytymistä ja vähävaraisuutta, Östman sanoo.

Suomella ei ole varaa yhteenkään turhaan työtaisteluun.

Hän muistuttaa, että ainoastaan korkea työllisyys, yhdessä riittävän investointitason kanssa, mahdollistaa talouden kasvun ja sitä kautta tarvittavat verotuotot.

– On huolehdittava yritysten kilpailukyvystä, eritoten lähimpiin kilpailijamaihimme verrattuna. Oikealla veropolitiikalla vahvistetaan ostovoimaa ja talouskasvua. Ennakoitavalla ja vakaalla sääntelyllä sekä oikean tasoisella verotuksella turvataan yrittämiselle ja investoinneille vakaa toimintaympäristö.

Östmanin mielestä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole varaa yhteenkään turhaan työtaisteluun.

Myös yrityksiltä vaaditaan yhteiskuntavastuuta. Yritysten on mahdollisuuksiensa mukaan pyrittävä tarjoamaan ihmisille pysyviä, kokopäiväisiä työpaikkoja.

– Kvartaalitalous ei ole yhteiskunnan kannalta se toimivin ratkaisu. Työrauha yhteiskunnassa varmistetaan parhaiten silloin, kun sekä työnantajan että työntekijän näkökulmat huomioidaan ja toimitaan oikeudenmukaisesti molempia tahoja kohtaan.

Suurimpien ongelmiemme taustasyy on väestön pahasti vinoutunut ikärakenne. Kristillisdemokraatit pitävät erittäin tärkeänä, että väestökehityksen surulliset käyrät saadaan kääntymään.

– Emme voi, eikä meidän pidä ulkoistaa Suomen syntyvyyttä ja ajatella, että maahanmuutto hoitaa väestönkasvun tavoitteen.