Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman oli valtiovarainvaliokunnassa tekemässä talousarvioehdotusta ensi vuodelle sekä päättämässä niin sanotuista joululahjarahoista.

Valtiovarainvaliokunta sai tällä viikolla mietintönsä ja talousarvioehdotuksensa ensi vuodelle valmiiksi. Budjettia kootiin samaan aikaan, kun taloustilanne on entisestään huonontunut.

KD-Kompassi-ohjelman tämän viikon vieras Peter Östman on KD:n valiokuntavastaava. Hallitusvastuu ja valtiovarainvaliokunnan jäsenyys on Östmanille uusi kokemus siitä huolimatta, että hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2011, jolloin KD oli mukana Jyrki Kataisen johtamassa hallituksessa ja Östman toimi tulloinkin myöskin KD:n ryhmäpuheenjohtajan roolissa.

Koska joulu lähestyy, niin budjetin yhteydessäkin puhutaan joululahjarahoista, vaikka se on Östmanin mukaan huono nimitys koko asiayhteydessä.

– Päätökset tehdään juuri sopivasti ennen joulua, mutta periaatteessahan nämä ovat jakamattomia varoja. Itse asiassa menisin vielä pidemmälle ja sanoisin, että ne ovat jakamattomia veronmaksajien rahoja, joita kohdennetaan sellaisille kohteille, joissa on lisärahoitustarpeita.

Östman kertoo, että kyse on normaalista käytännöstä: Jokaisella hallituskaudella jätetään tietty määrä budjettissa olevaa rahaa jakamatta. Sitten budjettia täydennetään näiden jakamattomia varojen osalta aivan loppuvaiheessa.

Östman on tyytyväinen tämänvuotisiin joululahjarahojen kohteisiin, sillä pieni jakovara jaettiin siten, että pystyttiin tänä vuonna antamaan myös monelle kristilliselle järjestölle tai yhdistykselle avustuksia.

– Ne ovat pitkälti sellaisia järjestöjä, jotka eivät ole ikinä saaneet mitään valtion tukea

– Ne ovat pitkälti sellaisia järjestöjä, jotka eivät ole ikinä saaneet mitään valtion tukea. Nyt onnistuimme saamaan muutamille tärkeille järjestölle vähän lisää rahoitusta.

Lisäksi joululahjarahoista tuettiin muun muassa kristillisiä päiväkoteja ja kouluja.

Muutoin jaettavana on niukkuutta: Tällä nelivuotiskaudella menoja on tarkoitus supistaa 6 miljardin edestä. Silti velkaantuminen jatkuu.

– Jos hallitus ei olisi tehnyt mitään ja oltaisiin jatkettu nykymenolla, niin ensi vuoden alijäämä olisi ollut yli 13 miljardia. Nyt saamme puolitoista miljardia sopeutettua, Östman kertoo.

Kuuntele Östmanin koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 16.12. klo 12.50 alkaen.