Päivi Räsäsen mukaan huumeiden käyttöhuoneet tuovat lieveilmiöitä eivätkä auta irrottautumaan aineista
1.10.2024 klo 11:56 Politiikka Samuli Rissanen
Päivi Räsänen on lääkäri, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Hänet kuvattiin keväällä 2024 eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa. (Kuva: Hanne Salonen/eduskunta)
Kansalaisaloite huumeiden käyttöhuoneista on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. KD:n Päivi Räsäsen mielestä ”turvallisempi” huumeidenkäyttö ei auta irrottautumaan aineista
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käsiteltävänä kansalaisaloite, jossa ehdotetaan huumeiden käyttöhuoneita keinoksi vähentää huumehaittoja, ehkäistä yliannostuksia sekä ohjata hoidon piiriin. Valiokunnan jäsen Päivi Räsäsen mielestä käyttöhuoneet eivät ole ratkaisu huumeongelmaan.
– Käyttöhuoneiden tarjoama ”turvallisempi” huumeidenkäyttö ei auta irrottautumaan aineista, vaan ennemmin vahvistaa riippuvuutta. Sen sijaan hoitokeskukset, joissa tarjotaan tukea ja riippuvuuden hoitoa, tuettua asumista ja apua työllistymiseen, ovat tehokkaampi ratkaisu, hän sanoo.
Huumeiden, kuten kannabiksen, laillistaminen aiheuttaisi Räsäsen mukaan vakavia yhteiskunnallisia seurauksia. Poliisien varoittavat lausunnot huumeiden liberalisoinnin vaikutuksista on syytä ottaa huomioon.
– Poliisin mukaan huumausaineisiin liittyvässä maailmassa on paljon väkivaltaa, kuolemaa, hyväksikäyttöä, prostituutiota sekä perheiden hätää ja vanhempien tuskaa.
Varhainen puuttuminen huumeriippuvuuteen olisi sen sijaan ensiarvoisen tärkeää. Räsänen musituttaa, että huumeiden käytön tai hallussapidon rangaistavuus ei ole hoitoon hakeutumisen este, sillä terveydenhoitohenkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus ja myös poliisi ohjaa huumeiden käyttäjiä hoitoon.
Poliisin ja terveydenhuollon yhteistyö onkin avainasemassa hoitoonohjauksessa.
– Päihteiden käyttäjille on annettava aito mahdollisuus toipua ja tuettava aineista irtautumisessa, ei käytön jatkamisessa ”turvallisemmin” henkilön oman hyvinvoinnin ja lähiyhteisön turvallisuuden kustannuksella.
Huumeiden myyminen, ostaminen ja hallussapito matkalla käyttöhuoneeseen säilyisivät edelleen kiellettynä, vaikka käyttöhuoneita perustettaisiinkin Suomeen. Räsänen ihmetteleekin, että miten huumeita voitaisiin laillisesti käyttää, kun niitä ei saisi laillisesti huoneeseen hankkia eikä kuljettaa.
Niin ikään käyttöhuoneiden ympärille syntyvät ongelmat vaikeuttavat niiden sijoittelua. Tilojen lähiympäristöissä asuvat kohtaavat lisääntyviä häiriöitä ja turvattomuutta. Käyttöhuoneiden lähellä tapahtuva katukauppa lisää huumeiden kysyntää ja siihen liittyviä ongelmia.
Huumeiden käytön tai hallussapidon rangaistavuus ei ole hoitoon hakeutumisen este
Pohjois-Amerikasta löytyy esimerkkejä huumausaineiden laillistamisen seurauksista. Vuonna 2021 Yhdysvaltojen Oregonin osavaltiossa tehtiin päätös laillistaa kaikki huumeet. Uudistuksen piti auttaa käyttäjät hoidon piiriin ja vähentää rikollisuutta, mutta tulokset olivat päinvastaisia. Huumeiden yliannostukset ovat lisääntyneet rajusti. Oregonissa harkitaankin nyt huumeiden kriminalisointia uudelleen.
Toinen esimerkki löytyy Albertan provinssista Kanadasta, joka valjasti huumeiden käyttöhuoneet taisteluun yliannostuskuolemia vastaan. Vuonna 2019 jäädytettiin uusien käyttöhuoneiden rahoitus, ja asetettiin työryhmä selvittämään vaikutuksia.
Työryhmä havaitsi alueen rikollisuuden kasvaneen, huumekaupan aktivoituneen sekä huumeiden käyttämisen muualla kuin käyttöhuoneessa lisääntyneen. Likaisia neulojakin löytyi alueelta runsaasti aiempaa enemmän.
– Kanadan Ontariossa on tuoreeltaan ryhdytty sulkemaan terveysministerin päätöksellä käyttöhuoneita, sillä huumeiden käytön mahdollistaminen ei käytännössä johda hoitamiseen, Räsänen kertoo.
Räsänen pitää myös huoneiden vaikutusta yliannostuskuolemien määrään kiistanalaisena. Suomessa yleisimmin käytetyt huumeet ovat hidasvaikutteisempia, joten mahdolliset yliannostuskuolemat tulevat henkilön jo poistuttua käyttötilasta.